*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Korkeakoulupolitiikka

Unohtuiko hallitukselta yliopistojen autonomia?

Professori Jaakko Hämeen-Anttila käsitteli kolumnissaan (HS.fi 18.9.) viisaasti opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) suunnitelmia poistaa maamme yliopistoista pääsykokeet.

On kohtuutonta jättää opiskelupaikan valinta – yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä – yhden kortin, ylioppilaskokeessa menestymisen, varaan.

Kokemukseni Varsinais-Suomesta tieteen ja ekosysteemiensä edistäjänä

Muutin Turkuun kuusi vuotta sitten henkilökohtaisista syistä. Ja koska näillä palstoilla on lupa kertoa näkemyksiä ja kokemuksia, toivon, että joku lukija näistä tiedoistani viisastuu.

Maakunnan kulttuuri vaikuttaa paljonkin työelämään, yliopistoihin ja kaikkeen kanssa käymiseen. Tietty jurous on tämän maakunnan tunnusmerkki, kuten kohta näkyy.

Kuinka yliopistot edistävät keskinäistä ajattelua kohti avoimempaa, monialaisempaa liiketoimintaa?

Nuoret nopeammin korkeakouluopintoihin -hakijasuma purettava

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut korkeakoulujen visiotyön. Visiotyön yhteydessä on haettava konkreettiset yhteiset ratkaisut siihen, miten nuoret pääsevät nopeammin korkeakouluopintoihin.   Uusista ylioppilaista yhä useampi jää jatko-opintojen ulkopuolelle – vain joka kolmannelle avautuu korkeakoulun ovi.  

Nuoret nopeammin korkeakouluopintoihin -hakijasuma purettava

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut korkeakoulujen visiotyön. Visiotyön yhteydessä on haettava konkreettiset yhteiset ratkaisut siihen, miten nuoret pääsevät nopeammin korkeakouluopintoihin.   Uusista ylioppilaista yhä useampi jää jatko-opintojen ulkopuolelle – vain joka kolmannelle avautuu korkeakoulun ovi.  

Tupsulakkeja tarvitaan Turussa lisää

Diplomi-insinöörikoulutuksen lisääminen Turussa on herättänyt runsasta keskustelua erityisesti varsinaissuomalaisissa medioissa, mistä pääosa on ollut Turun osalta myönteistä - ja hyvä niin.

Valmistuin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereelta vuonna 2002. Kesä- ja lopputyöpaikan hankkiminen vaati varsin vahvaa panostusta itseltä, sillä valmista yrityskontaktiverkostoa ei Turun seudulla ollut, toisin kuin harjoitustöiden jäljiltä Tampereella. Lähetin tuolloin vielä käytössä olleita paperisia hakemuksia 40 kappaletta, jotka johtivat neljään kesätyötarjoukseen. 

Miksi Suomi lahjoittaa tutkijakoulutuksen hedelmiä ulkomaille?

Korkeasti koulutettujen työttömyyden lisääntyminen on johtanut Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Suomesta ulkomaille tapahtuvaan aivovuotoon.   Yleisradio kertoi tänään, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maastamuutto on muutamassa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Suomesta aiemminkin lähdetty ulkomaille, mutta uutta on se, että lähtijät eivät palaa, eikä korkeakoulutettuja ulkomaisia osaajia saada houkuteltua Suomeen.

Koulutuksen saavutettavuutta ei saa uhrata keskittämisen alttarilla

Tiistaina hallituksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toi julki hallituksen suunnitelmat korkeakoulujen pääomittamisesta. Pääomitusta valmistelee ministerin nimittämä työryhmä, joka selvittää miten pääomitus tukisi ‘’kestävän kasvun edellytyksiä’’ korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, ‘’ottaen huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet.’’ Rahoituksen on tarkoitus liittyä korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen.

Globaalia hyvinvointia?

Minulla oli vähän aikaa sitten ilo osallistua ideafoorumiin, jossa pohdittiin globaalia hyvinvointia tamperelaisten korkeakoulujen mahdollisena tulevaisuuden teema-alueena. Oletuksena oli, että teeman valinta auttaisi korkeakouluja kansainvälistymään tähänastista paremmin. Samalla korkeakoulut ehkä pystyisivät myötävaikuttamaan tehokkaammin oman alueensa ja sen elinkeinoelämän kehittymiseen.

Savonlinnasta pois - yliopistojen autonomia aikanamme

Itä-Suomen yliopiston (UEF) hallitus teki eilen kokouksessaan yksimielisen päätöksen, että Savonlinnan kampus lakkaa olemasta parin vuoden päästä. On täysin selvää ja ymmärrettävää, että suomalaisesta sivistyksestä huolestuneet sekä savonlinnalaiset nousevat takajaloilleen päätöksen myötä. Ollaanpa kuitenkin rehellisiä.

Mihin olet nyt menossa kokoomus?

Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja Niilo Nissinen väittää mielipidekirjoituksessaan (KSML 12.3.) että: “Opiskelijat eivät ole huono-osaisia”.

Nykyiseen opintorahapainotteiseen malliin siirryttiin vuonna 1992. Opintorahaa ei sidottu muiden tukien tapaan indeksiin, ja sen ostovoima laski vuodesta 1994 vuoteen 2009 mentäessä 23 prosenttia. Samassa ajassa opintorahan suhde yleiseen ansiotasoon nähden heikkeni 35,1 prosenttia.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä