*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Uudet teknologiat valtaavat alaa – lainsäädäntö laahaa perässä

Lohkoketjuteknologia, pistepilvet, keinoäly ,kyporgit, crispr/cas-tekniikka, biosensorit ja lääkeannostelurobotit ovat esimerkkejä uusista teknologioista.  Monet näistä tuntuvat kovin kummallisille sanoille ilman sen kummempia tuntemuksia – tieteiskirjallisuuden tuotoksille. Silti jokainen näistä sanoista vaikuttaa yhteiskuntaamme monella eri tasolla ja tavalla niin hyvässä kuin pahassa. Kyse ei ole vain uusista työpaikoista, uudesta osaamisesta ja kasvusta, vaan yhä useammin myös eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. 

Otan tähän muutamia esimerkkejä, jotka tulevat vaatimaan keskustelua kansalaisten ja päättäjien välillä. Samalla on huomioitava, että teknologisen kehityksen uusi aalto tulee ylittämään helposti mennen tullen maiden rajat.  Juuri tämän vuoksi Suomen linjaukset onkin syytä muodostaa hyvissä ajoin, jotta voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan ja olla mukana kärkijoukoissa.

Yksi tärkeimmistä pohdinnoista on se, miten pitkälle olemme valmiit menemään ihmisten geenieditoinnissa. Tarkoitukset tässä ovat hyvät, koska sen avulla pyritään esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jopa hoitoon asti. Uudessa Crispr/Cas geeniteknisessä menetelmässä voidaan muokata perintötekijöitä. Se muistuttaa tekstinkäsittelystä tuttua etsi ja korjaa -komentoa.  Huolimatta siitä, että tämän uuden teknologian hyödyntäminen siintää tulevaisuudessa, on syytä käynnistää keskustelu jo heti ensi syksynä kansallisella tasolla mm.  millä ehdoilla ihmisten ituradan solujen perimää voidaan muokata. Samoin tulee tunnistaa lainsäädännön kehittämistarpeet. Näen erittäin tärkeänä, että nyt kun SOTE-uudistuksessa vedetään henkeä, tämän asian nostamisen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan pohdittavaksi. 

Yksi isoja muutoksia on myös se, että elämäämme ympäröi tänä päivänä digitaalinen pilvi. Jätämme jatkuvasti yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä – huomaamattamme. Jokainen käyntimme sosiaalisessa mediassa jättää syvät tietojäljet elämästämme ja ystävistämme. Verkkohaut kertovat mm. kiinnostuksen kohteistamme ja sairauksistamme.  Puhelimen ja liikuntasovellusten kautta syntyy dataa siitä, missä ja miten liikumme. Tämä tieto on kauppatavaraa, jonka käytöstä emme edes täysin tiedä.  Välillä kylläkin näemme käytön konkreettisesti meille tulevien kaupallisten tarjousten muodossa. Kärjistetysti sanottuna ihmiskunta   on lähes Orwellimaisessa seurannassa, ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessa yhä enemmän.  Onko asetettava nykyistä selvempiä rajoja, mikä tieto on yksityistä, mihin asti ja kenelle? Miten omaa tietoa voi hallita ja sen käyttöä? 

Ihmiselämä tulee olemaan yhä haavoittuvampi elämäntoimintojen ollessa digitaalisten lankojen varassa.  Jatkossa kehomme sisällä voi olla yhä useammin biosensoreita, jotka lähettävät terveysdataa eteenpäin ja samalla antavat käskyjä sisällämme oleville lääkeannosroboteille.  Terveystietoamme syötetään globaaleihin tietokantoihin ja yhdistetään geenitietoihimme, joiden pohjalta saadaan terveyttämme edistävää tietoa ja yksilöityä hoitoa. Erityisen tärkeäksi nousee ihmiselämää koskevien tietojen osalta tietoturva. Tämä näkökulma tulee nostaa yhä vahvemmin esiin mm. sisäisen turvallisuuden yhtenä osa-alueena.  

Tekoäly yleistyy ja sitä kehitetään kiivaasti. Hetki sitten uutinen kertoi, kuinka Googlen tekoäly oppi kävelemään itse. Koneoppiminen on jo tätä päivää.  Google, IBM, Microsoft ovat esimerkkiyrityksiä, jotka ovat jo jonkin aikaa rakentaneet uutta keinoälyyn pohjautuvaa tulevaisuutta. Keinoäly tekee jo tänä päivänä tarkkaakin tarkempia diagnooseja.  Silti. Haluanko kuitenkaan antaa keinoälytohtorille päätösvaltaa terveydestäni ja hoidostani.  Selviö on, että keinoäly muuttaa terveydenhuoltoa, mutta ihmisen tekemä lopullinen johtopäätös hoidosta tulee olla jatkossakin se peruslähtökohta.   Joudumme pikaisesti miettimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten pitkälle annamme vallan algoritmeille?  Kuinka pitkälle kehitämme keinoälyä? Ja miten hallitsemme itseoppivan koneen?

Pari vuotta sitten fyysikko Stephen Hawkings varoitti, että keinoälyn liian pitkälle kehittäminen voi johtaa ihmiskunnan tuhoon.  Riskinä on, että keinoäly alkaa elää omaa elämäänsä. Tilanne syntyisi, jos päästäisimme koneet kehittämään itseään kiihtyvällä vauhdilla.  Tärkeintä on pitää tiukasti huolta, että keinoäly pysyy renkinä, eikä ihmiskunta päästä sitä kasvamaan isännäksi.

Tässä oli muutama pintaraapaisu uusista teknologioista. Moni kysymys jää ilmaan roikkumaan ilman vastausta, ja kaikkia näkökulmia ei ihan vielä edes ole tunnistettu.  Selvää on, että hallituksella tulee olla nykyistä aktiivisempi ote uusien teknologioiden mukanaan tuomiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin ei pelkästään Suomessa, vaan myös kansainvälisesti.  Tulemme tarvitsemaan globaalisti yhteisymmärryksen ns. uudesta eettisestä koodistosta.  Lainsäädännössä meillä tulee olla etupainotteinen ote, jossa samalla luodaan mahdollisuuksia uusille teknologioille unohtamatta eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet pihalla tekoälystä hypetystä toistaen. Vahvaa tekoälyä ei ole, heikko perustuu paljolti ihmistyähön. Diagnoosit on rakennettu ihmisvoimin erittäin suppeista kohteista. Esimerkiksi tuo esillä ollut Watsonin syöpädiagnoosii vaati 11 henkilötyövuotta. Digitalisaation murros oli 35 vuotta sitten.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211...
Suomessa 1. kansallinen tekoälyohjelma käynnistettiin 1985. Hawling ei ole tekoälyn tuntija eikä yhteiskuntatieteilijä.

"Tekoäly yleistyy ja sitä kehitetään kiivaasti. Hetki sitten uutinen kertoi, kuinka Googlen tekoäly oppi kävelemään itse. Koneoppiminen on jo tätä päivää. Google, IBM, Microsoft ovat esimerkkiyrityksiä, jotka ovat jo jonkin aikaa rakentaneet uutta keinoälyyn pohjautuvaa tulevaisuutta. Keinoäly tekee jo päivänä tarkkaakin tarkempia diagnooseja."

Ei mikään pintaraapaisu, vaan halpaanmeno hypetykseen...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyviä ja tärkeitä asioita nostaa myös poliittiseen keskusteluun.

Gröhnillä vaikuttaa olevan tarve leimata omassa erinomaisuudessaan asioista puhuvat maallikot jatkuvasti pihalla oleviksi ja harhaisiksi. Tässäkään kommentissa ei ollut mitään keskustelua edistävää ja rakentavaa. Linkkien kautta pääseen todistamaan väittämiä, jonka mukaan kaikki oleellinen kehitys tapahtui jo 35 vuotta sitten hänen ollessaan tutkijana ja kehittäjänä johtamassa näitä asioita. Kumma kyllä näitä meriittejä ei juurikaan ilmene hauilla internetistä. Vaikka menneet ovat hienoja aikoja, niin nyt on syytä ymmärtää tulevaa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Muutosnopeus ja vaikutus yhteiskuntaan on nopea, joten näistä asioista on hyvä keskustella ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Myös eettinen pohdinta on tarpeen monissa tapauksissa. Tuntuu että poliitikot ummistavat silmänsä näiltä asioilta ja mieluummin keskittyvät perinteiseen puuhasteluun.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hypetyksen torjuminen on juuri sitä keskustelua edistävää kommunikointia. Hypetys on modernia pseudotiedettä. Jätän olkiukkosi kommentoimatta.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Poliitikkojen pitäisi keskittyä päätehtäväänsä, esimerkiksi hallitusohjelmaan ja sote-uudistuksen mallikkaaseen viimeistelyyn.

Sanna Lauslahden tapa tuoda esille tekoäly on äärimmäisen harhaanjohtava ja se johtaa vain sekaannuksiin. Olen 20 vuotta tekoälyä ohjelmoineena ja IT-alalta väitelleenä Lauri Gröhnin kanssa samoilla linjoilla.

Tekoälyhypetys on käsittämätöntä. Samanlaista höpötystä on tosin politiikassa kun maahan ja eri puolueille tavoitellaan pelastajaa, "messiasta" ja sitten hämmästellään kun saatiinkin jonkinlainen diktaattori (Turkki, USA, Venäjä, Perussuomalaiset, Keskustapuolue...).

Ei maailma niin toimi, että joku Kokoomuksen satunnaiskansanedustaja lähtee yks´kaks päättämään projekteista ja budjeteista aivan harhaanjohtavilla tiedoilla. Luotettavien tulosten saamiseksi varmuudella tarvitaan tutkimusta ja kehitystä ja tulevaisuuden näkemystä jokaisessa maassa luotuna kansallisellakin tasolla, että tulevaisuus olisi parempi. Valitettavasti Suomessa tämä kansallinen kehittämisen taso on täydellisesti hukattu. Toivoisin paremminkin keskustelua siitä, onko Suomella enää perinteistä järkeä (R & D) kehittää maataan, etteivät markkinahuijarit pääse aiheuttamaan suuria vääryyksiä.

Myöskin voidaan keskustella kansanedustajien pätevyyksistä. Millaista "tekoälyä tai omaa älyä" heiltä löytyy?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Tekoäly voisi ilmeisen helposti hoitaa poliitikon työt sekä sorvata mainospuheet, jos se on niin viisas ja mahtava ;D Tekoälystä sorvatakkoon myös suomen seuraava presidentti, ellei Paavolla ole mitään sitä vastaan ;D

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Voi tuota vitsinä levitetyn roskan määrää ...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Tekoälyn kehityksestä pn puhunut erityisesti Risto Siilasmaa, kuten tämän
päivän Hesarissa:

”SIILASMAAN mukaan tekoälyn nopea kehitys tuo mukanaan sekä valtavia mahdollisuuksia että merkittäviä uhkia.

”Tekoäly liittyy terveydenhuoltoon, opetukseen, johtamiseen, turvallisuuspolitiikkaan ja tietoturvaan. Se liittyy aivan kaikkeen.”” (HS 22.7.2017)

Tämä ei ole välttämättä perusteetonta. Jos uskomme, että F-Secure torjuu viruksia ja valtauksia tai vaikuttaa yleensä yhtään mihinkään, ei ole johdonmukaista olettaa, että Siilasmaa olisi täysin väärässä tätä alaa koskevissa muissa arvioissaan.

Toinen asia on, että kun poliittinen päätöksentekijä kirjoittaa, että ”ihmiskunta on lähes Orwellimaisessa seurannassa, ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessa yhä enemmän”, niin tällä luodaan kyseisen kaltaista tulevaisuutta – me jo olemme seurannassa joten sen lisääminen ja rakentaminen ei muka enää muuta mitään.

Näin ei ole. Netissä eri maissa vertaisryhmät keskustelevat esimerkiksi siitä, mitä tietoja itse kukin haluaa itsestään koulutuksiin, töihin tai terveyden hoitoon antaa. Ne tiedot eivät siirry näistä keskusteluista muualle. Suomessa on tosin tapana kuvitella, että koko totuus löytyisi tietokannoista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Risto Siilasmaa höpsii tekoälystä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235067-risto...

Risto Siilasmaa höpsii automaatiosta:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236871-siila...

PS:
Siilasmaa lisensioi aikoinaan virusohjelman Islannista...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Timo Honkela, "On ehkä vaarallista esittää skenaario, jossa kone tekee päätöksiä. Mutta on myös vastuutonta tehdä päätöksiä ilman, että katsotaan koneen avulla, mikä olisi järkevin tapa edetä."

Tästä johtuu esim. järjetön rahan tuhlaus turhaan tuulivoimaan, ei tehty faktojen tarkastusta. Ei selvitetty kokonaisvaikuttavuutta, nyt aiheutuu enemmän haittaa kuin mitään hyötyä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jos emme saa Suomessa sovittua edes sote-ratkaisusta, niin miten voimme keksiä rauhankoneen jonka avulla päästään maailmanrauhaan. Suuruushullu äijä Honkela on.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Pidän lähes varmana, että alle 15 vuoden sisään koneäly validoi kaikki ihmislääkärien tekemät diagnoosit Suomessa.

Tämäkö ei Laurin mukaan vaadi lainsäätäjiltä mitään?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Lääkärien aika kuluisi entistä enemmän datan syöttöön tietokoneelle. Ei ole olemassa mitään yleistä tekoälyä, jokainen tauti ohjelmoitava ja validoitava erilseen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #16

Muuten on. Se ainoa syöpäkuvien analyysiohjelma Watsonille vaati 11 hta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Mikäli tarkoitat 11 hta:lla henkilötyövuotta, niin eihän tuo ole kovinkaan kummoinen määrä. Vaikkapa mobiilipeliin tuon saa hyvin kulutettua. Miksi ei sitten johonkin hyödylliseen?

Jos mietin vaikkapa omaa sairaalakäyntiä moottoripyöräonnettomuuden jälkeen diagnoosina neljän kylkiluun sarjamurtuma ja veririnta niin pääosa kaikesta tutkimisesta oli röntgenkuvia, ultraääntä sekä petscan, kaupan päälle laboratoriokokeita. Näitä analysoimalla hoitopäätökset tehtiin. Ei tapaturman kuvaaminen ja oireet kovin kummoista kirjaamista vaatineet. Sen verran kipiää teki ettei siinä lekuri edes tunnustellut mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Sillä ohjelmalla diagnosoidaan yksi vaihe pitkän alkuprosessin jäleen tuhansista syövistä. Tekoäly edelleen vaativaa ihmistyötä. Automaationn vuoksi lentäjien ammattitaito uhkaa rapistua. Samoin voisi läydä lääkäreille.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

On totta että tekoäly käsitetään usein väärin kuten keskustelussa on tuotu esille.

Pitää huomioida, että internetin sovellukset jo tässä ajassa ovat monien mukaan tekoälypohjaisia, koska ohjelmistorobotti yksilöi esimerkiksi Facebookissa uutissyötettä ja Googlessa hakusanalausekkeisiin vastauksia.

Argumentaatiovirhe muuten kun perustellaan asioita Stephen Hawkingilla eli auktoriteettiin vetoaminen on virheellinen argumentaatio.

Itse olen kuitenkin pessimistinen tekoälyhypetystä kohtaan:

"Uskon että aidoin luovuus säilyy ihmisessä, vaikka voin olla hieman pessimistinen tekniikan kehittymistä kohtaan. Ei täysin uusia ideoita voi syntyä ilman ihmisen kykyä tai sitä jopa parempaa kykyä havainnoida luontoa ja sen toimintaa."

http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2399...

Käyttäjän ToniVoutilainen kuva
Toni Voutilainen

Hypetystä löytyy myös Crispr/Cas menetelmästä, tätä ei ole edes kai vielä ihmisillä testattu. Samat tulokset ovat olleet myös saatavilla Preimplantation genetic diagnosis menetelmällä jo pidemmän aikaan (https://en.wikipedia.org/wiki/Preimplantation_gene...) . Toki siinä on hurja potentiaali mutta käsitykseni mukaan älykkyyden tai muiden kompleksien "traittien" muokkaaminen on vielä aika kaukana. En tosin ole todellakaan ekspertti asiassa, mutta aihe on kiinnostava.

Itse blogin kysymykseen geenimodifoinnista: Minun mielestäni ainakin tulisi sallia kaikki modifikaatiot geeneihin jos ne tekevät sikiöstä vai mikä nyt lie korrekti termi niinsanotusti "paremman". Toki tämä aiheuttaisi myös varmaan aika massiivista eriarvoisuutta yhteiskunnassa, jos rikkailla vanhemilla olisi varaa tehdä lapsistaan Mensan jäseniä ja köyhillä tätä ei olisi. Metodi tulisi tarjota kaikille, kuka nyt ei haluaisi tulevaisuutta jossa ihmiset ovat älykkäämpiä,taudittomia ja "parempia". Uskonnolliset tietenkin vastustaisivat tätä "jumalana leikkimisenä", mutta onneksi uskonnot ovat höpötystä.

Tekoäly hypetykseen olin lähtenyt vähän turhan innokkaasti mukaan, hienoa että tähänkin hypetykseen löytyi totuus täältä.

"Uskon että aidoin luovuus säilyy ihmisessä, vaikka voin olla hieman pessimistinen tekniikan kehittymistä kohtaan. Ei täysin uusia ideoita voi syntyä ilman ihmisen kykyä tai sitä jopa parempaa kykyä havainnoida luontoa ja sen toimintaa."

Meidänkin älymme on kehittynyt vuosien aikana, jotenka on myös mahdollista että joskus kenties kaukaisessa tulevaisuudessa tekoäly voi pystyä luovempaan ja parempaan ajatteluun. Teknologinen taso nyt myös luultavasti tulee kehittymään nopeammin kuin meidän evoluutiomme, ellemme rupea työntämään mikrosiruja aivoihimme kuten Elon Musk haluaa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Tulemme tarvitsemaan globaalisti yhteisymmärryksen ns. uudesta eettisestä koodistosta. Lainsäädännössä meillä tulee olla etupainotteinen ote, jossa samalla luodaan mahdollisuuksia uusille teknologioille unohtamatta eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
---

Eettisin ja moraalisin kysymys lain suhteen on vapaus. Yksilön vapaus.

Tällainen yhteiskunta jossa ihmiset pakkotetaan tietojärjestelmien käyttäjäksi on huono yhteiskunta.

Lainsäätäjän tärkein tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa tehdä lakeja joka sallii ihmisen elämän ilman että hän käyttää tietokonetta tai omistaa älykännykän tai vastaavan ja että hän voi käyttää käteistä rahaa.

Ihmisen ei tarvitse olla verkossa kiinni, riippuvainen siitä tavalla tai toisella.

Nyt on annettu yhteiskunnan kehitys mennä tekniikan kehittäjille liian suuressa määrin. Ja vain lakipykälillä sitä voidaan estää, se pakottaa mm. pankit palvelemaan niitä asiakkaita jotka tulee käteisen kanssa tiskille, tai pankkikirjan. Pakottaa lipunmyyjät palaamaan töihin. Pakottaa apteekit pitämään hyvän palvelunsa. Ja mahdollistaa sen että yksilö voi valita,
on VALINNANVAPAUS olemassa.

Mutta tuskinpa tässä mitään tapahtuu lain suhteen,,että turha kirjoitus tämäkin blogi ja siihen vastaaminen,,,, nostetaan esiin asioita, mutta silti ei mitään tapahdu. Kaikki menee vaan nettiin,,:)

Toimituksen poiminnat