*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Uudet teknologiat valtaavat alaa – lainsäädäntö laahaa perässä

Lohkoketjuteknologia, pistepilvet, keinoäly ,kyporgit, crispr/cas-tekniikka, biosensorit ja lääkeannostelurobotit ovat esimerkkejä uusista teknologioista.  Monet näistä tuntuvat kovin kummallisille sanoille ilman sen kummempia tuntemuksia – tieteiskirjallisuuden tuotoksille. Silti jokainen näistä sanoista vaikuttaa yhteiskuntaamme monella eri tasolla ja tavalla niin hyvässä kuin pahassa. Kyse ei ole vain uusista työpaikoista, uudesta osaamisesta ja kasvusta, vaan yhä useammin myös eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. 

Otan tähän muutamia esimerkkejä, jotka tulevat vaatimaan keskustelua kansalaisten ja päättäjien välillä. Samalla on huomioitava, että teknologisen kehityksen uusi aalto tulee ylittämään helposti mennen tullen maiden rajat.  Juuri tämän vuoksi Suomen linjaukset onkin syytä muodostaa hyvissä ajoin, jotta voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan ja olla mukana kärkijoukoissa.

Yksi tärkeimmistä pohdinnoista on se, miten pitkälle olemme valmiit menemään ihmisten geenieditoinnissa. Tarkoitukset tässä ovat hyvät, koska sen avulla pyritään esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jopa hoitoon asti. Uudessa Crispr/Cas geeniteknisessä menetelmässä voidaan muokata perintötekijöitä. Se muistuttaa tekstinkäsittelystä tuttua etsi ja korjaa -komentoa.  Huolimatta siitä, että tämän uuden teknologian hyödyntäminen siintää tulevaisuudessa, on syytä käynnistää keskustelu jo heti ensi syksynä kansallisella tasolla mm.  millä ehdoilla ihmisten ituradan solujen perimää voidaan muokata. Samoin tulee tunnistaa lainsäädännön kehittämistarpeet. Näen erittäin tärkeänä, että nyt kun SOTE-uudistuksessa vedetään henkeä, tämän asian nostamisen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan pohdittavaksi. 

Yksi isoja muutoksia on myös se, että elämäämme ympäröi tänä päivänä digitaalinen pilvi. Jätämme jatkuvasti yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä – huomaamattamme. Jokainen käyntimme sosiaalisessa mediassa jättää syvät tietojäljet elämästämme ja ystävistämme. Verkkohaut kertovat mm. kiinnostuksen kohteistamme ja sairauksistamme.  Puhelimen ja liikuntasovellusten kautta syntyy dataa siitä, missä ja miten liikumme. Tämä tieto on kauppatavaraa, jonka käytöstä emme edes täysin tiedä.  Välillä kylläkin näemme käytön konkreettisesti meille tulevien kaupallisten tarjousten muodossa. Kärjistetysti sanottuna ihmiskunta   on lähes Orwellimaisessa seurannassa, ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessa yhä enemmän.  Onko asetettava nykyistä selvempiä rajoja, mikä tieto on yksityistä, mihin asti ja kenelle? Miten omaa tietoa voi hallita ja sen käyttöä? 

Ihmiselämä tulee olemaan yhä haavoittuvampi elämäntoimintojen ollessa digitaalisten lankojen varassa.  Jatkossa kehomme sisällä voi olla yhä useammin biosensoreita, jotka lähettävät terveysdataa eteenpäin ja samalla antavat käskyjä sisällämme oleville lääkeannosroboteille.  Terveystietoamme syötetään globaaleihin tietokantoihin ja yhdistetään geenitietoihimme, joiden pohjalta saadaan terveyttämme edistävää tietoa ja yksilöityä hoitoa. Erityisen tärkeäksi nousee ihmiselämää koskevien tietojen osalta tietoturva. Tämä näkökulma tulee nostaa yhä vahvemmin esiin mm. sisäisen turvallisuuden yhtenä osa-alueena.  

Tekoäly yleistyy ja sitä kehitetään kiivaasti. Hetki sitten uutinen kertoi, kuinka Googlen tekoäly oppi kävelemään itse. Koneoppiminen on jo tätä päivää.  Google, IBM, Microsoft ovat esimerkkiyrityksiä, jotka ovat jo jonkin aikaa rakentaneet uutta keinoälyyn pohjautuvaa tulevaisuutta. Keinoäly tekee jo tänä päivänä tarkkaakin tarkempia diagnooseja.  Silti. Haluanko kuitenkaan antaa keinoälytohtorille päätösvaltaa terveydestäni ja hoidostani.  Selviö on, että keinoäly muuttaa terveydenhuoltoa, mutta ihmisen tekemä lopullinen johtopäätös hoidosta tulee olla jatkossakin se peruslähtökohta.   Joudumme pikaisesti miettimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten pitkälle annamme vallan algoritmeille?  Kuinka pitkälle kehitämme keinoälyä? Ja miten hallitsemme itseoppivan koneen?

Pari vuotta sitten fyysikko Stephen Hawkings varoitti, että keinoälyn liian pitkälle kehittäminen voi johtaa ihmiskunnan tuhoon.  Riskinä on, että keinoäly alkaa elää omaa elämäänsä. Tilanne syntyisi, jos päästäisimme koneet kehittämään itseään kiihtyvällä vauhdilla.  Tärkeintä on pitää tiukasti huolta, että keinoäly pysyy renkinä, eikä ihmiskunta päästä sitä kasvamaan isännäksi.

Tässä oli muutama pintaraapaisu uusista teknologioista. Moni kysymys jää ilmaan roikkumaan ilman vastausta, ja kaikkia näkökulmia ei ihan vielä edes ole tunnistettu.  Selvää on, että hallituksella tulee olla nykyistä aktiivisempi ote uusien teknologioiden mukanaan tuomiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin ei pelkästään Suomessa, vaan myös kansainvälisesti.  Tulemme tarvitsemaan globaalisti yhteisymmärryksen ns. uudesta eettisestä koodistosta.  Lainsäädännössä meillä tulee olla etupainotteinen ote, jossa samalla luodaan mahdollisuuksia uusille teknologioille unohtamatta eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat