*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Lukeminen ja laskeminen osaamisen keskiöön – perustaitotalkoot peruskouluun

Tuore Oma Linja- tutkimus kertoo karua sanomaa peruskoulun kehityssuunnasta.  Tutkimuksen mukaan oppimistulokset heikkenevät, osa koululaisista ei pysy enää mukana ja koulu ei ole enää tasa-arvoinen.  Eroja on alueellisesti sekä tyttöjen ja poikien välillä. Peruskoulussa tytöt menestyvät poikia paremmin.

Perusopetuksen suuntaa tulee kääntää.  Tasapäistämisen tielle on saatava päätös. Kaikkien ei tarvitse oppia samaa ja samaan aikaan vaikkakin kaikille tulee asettaa vähimmäistavoitteet osaamiselle. Tämä siksi, että polku toiselle asteelle olisi sujuva ja kaikki jatkokoulutusvaihtoehdot olisivat mahdollisia. 

Tasa-arvoa on tunnustaa, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen oppija erilaisine vahvuuksine ja heikkouksineen.  Jokainen lapsi myös kehittyy omaa vauhtiaan. Lisäksi jokaisella lapsella on oma tapansa oppia. Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla, kolmas visuaalisesti ja neljäs tekemällä jne.  Tästä tullaankin siihen, että yhä enemmän tulee kiinnittää huomioita, miten jokainen koululainen opastetaan oppimaan hänelle parhaaksi sopivalla tavalla.    

Uusi opetussuunnitelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksinään riitä. Nykyisen tiukasti vuosiluokkasidonnaiseen oppimiseen perustuvan mallin sijaan tulee luoda yksilöllisiä opinpolkuja. Digitalisaatio tuo tähän osaratkaisun mm. älykkäiden oppimisalustojen kautta.  Oma Linja – hankkeessa lähdetään kokeilujen kautta rakentamaan yksilöllisiä oppimispolkuja. Lisäksi hallituksen kärkihankkeen avulla on päästy jo liikkeelle oppimisympäristön ja opettajien osaamisen päivityssarjan kanssa.

Erityistä huolta aiheuttaa Pisa-tuloksissa jo pidemmän aikaa näkyvissä ollut luku- ja laskutaidon heikentyminen. Yhä useampi jää PISA-asteikon minimitason alapuolelle.  Perustaidoilla on erittäin suuri merkitys jatko-oppimisen kannalta. Lukutaito vaikuttaa suoraan muiden oppiaineiden oppimiseen. 

Katse on käännettävä seuraavina vuosina löytämään uudet keinot saada lapset innostumaan lukemisesta ja laskemisesta.  Tarvitaan kansalliset perustaitotalkoot, jolla tilanne saadaan korjattua. Oppimisessa tulee hyödyntää entistä enemmän mm. pelillistämistä. Samalla lailla kuin Pokemoneja metsästetään liikkuen, niin tulisi luoda ”vahingossa ja huomaamatta oppimisen” - mallia lukemiseen ja laskemiseen.  Koululainen lukeekin satoja sivuja kirjoja etsien johtolankoja ja ratkaisee matemaattisia yhtälöitä pelien kautta.

Ei riitä, että kouluissa luodaan uuden suunnan luova loikka. Tämän lisäksi tarvitaan varhaiskasvatuksen aseman vahvistamista. Monet oppimisvaikeudet voidaan taklata jo päiväkoti-iässä.  Yli hallituskauden menevänä tavoitteena tulee olla, että pitkällä aikajänteellä saadaan jokainen yli kolmevuotias osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tähän tulee luoda mahdollisimman nopeasti tulevien vuosien toimenpidepolku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Entä yksilöllisen tukiopetuksen palauttaminen? Suomihan oli paras Pisassa koska Suomessa oli vähiten heikkoja juuri tukiopetuksen vuoksi.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ei nyt kannata odottaa, että digitalisaatio tuo ratkaisuja ongelmaan. Paljon mahdollisuuksia toki, mutta toteutus onkin ihan eri asia.

Lukutaidon suhteen erityisesti ongelmana on, että tekstiä ei tarvitse edes silmäillä vaan vakiomenetelmäksi kehittyy ctrl+f. Ilmeisesti nyt jo monelle tuottaa vaikeuksia lukea edes muutama sivu ja poimia sieltä oleelliset asiat.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Pisaa ei tarvitsekaan sotkea aina koulutuskeskusteluun.

Itse asian suhteen on vaikea olla eri mieltä. Ylioppilaskirjoituksienkin luetunymmärtämisen tehtävät voi tehdä käänteisesti jakamalla tekstin sopivasti osiin ja poimimalla vastauksen sisältävä lause oikeasta kohdasta.

Kyse on enemmänkin yksittäisten virkkeiden ymmärtämisestä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Blogin kirjoittaja on kansanedustaja leikkauspuolueessa, joka on tehnyt valtavan paljon pahaa koulumaailmassa, niin valtakunnallisesti kuin kuntatasollakin. Kokoomus vihaa lapsia ja nuoria ja rakastaa kiinteistöveroista ja äyreistä kitiseviä itsekkäitä, muuta ei voi sen meiningistä päätellä.

Perustaitojen varmistamiseen pahnanpohjimmaisten kanssa ei kertakaikkiaan ole riittävästi resursseja. Kouluista on ajettu avustajat pois, niistetty tukiopetus pois ja hyppyytetään opettajia naurettavan ja ärsyttävän paperisodan kanssa, jos he ryhtyvät jonkun erityistä tukea tarvitsevan asiaa ajamaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä, Mäkinen.
Koulutuksesta leikkaukset tekee kansasta kyvyttömän. Toinen asia on, mihin koulutusvarat suunnataan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Käsintehtävä vanhanaikainen kaunokirjoitus erittäin tärkeää.Kaunokirjoitus kouluttaa käden ja silmän toimimaan keskenään. Nykymenolla, tekstauksella ja tietokonenäpyttelyllä on huippukirurgit huomenna tuotettava ulkomailta, kehitysmaista.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ei koulun tarvitse maksaa paljon. Ongelmahan on, että liian suuri osuus käytetään tehottomasti ja valuu vääriin taskuihin. Pelkästään kustantajien rahastusbisnekseen ja vekottimien osteluun käytetyllä rahalla voisi rahoittaa valtavasti käytännön opetusta.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Tilanne on se, että aika suurelle joukolle - arviolta 25-30 % - ei saada lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja opetettua peruskoulussa riittävästi. Silloin pitää tarkistaa ja korjata se tavoite, että kaikkilla pitäisi olla valmiudet lukioon. Ei tarvitse olla, koska sinne menee vain puolet ikäluokasta. Tasokurssit takaisin kolmelle tasolle ja homma hoituu sillä yksinkertaisimmin. Ne, joilla on todellisia oppimisvaikeuksia, kerätään luokista riippumatta oppimaan lukemista, kirjoittamista ja peruslaskutoimituksia. Niillä pärjää elämässä pitkälle.

Luopukaa poliitikot hokemasta poliittisesti "oikeita tavoitteita" ja ottakaa realistiset tavoitteet. Ei peruskouolu voi saattaa kohdalleen motivaatiosta, perhetaustasta ja lahjakkuudesta tulevia eroja. Riittää, kun annetaan samat mahdollisuudet.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Koulu, koulu ja koulu. En kertakaikkiaan ymmärrä, että tämäkin tulee kokoomuksen kansanedustajan avustajan näppäimistöltä. Oikeat k:t ovat koti, koti ja koti. Lapset eivät lue koska elämme vuotta 2016, lasten kaikki aika menee elektronisten laitteiden parissa, varsinkin poikien, joillei koti, koti ja koti puutu siihen. Jokaisella ajalla on omat haasteensa ja tämä on meidän ja vastuu ei ole yhteiskunnan ja koulun vaan kodin, vanhempien.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Siis mikä meillä nyt on sitten viimeisinä vuosikymmeninä mennyt vikaan? Onko oppiaines syypää, onko opettajat syyllisiä, vai onko se se helppo, eli raha?
Minä en oikein ymmärrä esim. tätä lukutaidottomuutta, esim. Itse opin lukemaan 5v vanhana, ei ollut telkkari, ei pleikkaa..yksinhuoltaja äiti, köyhät olosuhteet. Se taito vaan tuli jostain.
Onko nyt sitten kuitenkin kyse siitä, että meillä on paljon mamuja, jotka eivät kieltä osaa, ehkä ei heidän jälkikasvukaan, tjms.?
Kuten Mikko tuossa ylempänä toteaa, niin koti lienee isossa roolissa opetuksen suhteen.
Pleikkaa ja älyluureja en saa syyllisiksi, vaikka yrittäisin miten.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

"Namut" ovat varmasti yksi osasyy tilastojen heikkenemiseen. Kantasuomalaisten osalta sitten taas se millainen kotitausta on, eli pitääkö koti opiskelemista arvokkaana asiana.
Resursseja tuntuu silti olevan koulussa - kenen idea oli aientaa esim. ruotsin opetuksen aloitusta 6:lle luokalle?

Toimituksen poiminnat