*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Suomelle tarjolla rahaa ja työpaikkoja, jos...

hallitus antaa esityksen koulutusviennin mahdollistamisesta. Suomella on nimittäin vahva koulutusmaine maailmalla. Kysyntää tutkinnoillemme ja koulutusosaamisellemme riittää. Korkeakoulumme ovat jo tehneet loistavaa pohjatyötä markkinoiden avaamiseksi. Mistä siis kiikastaa? Koulutusliiketoiminnan tulppana ovat lakimme, jotka estävät käytännössä tutkintojemme myynnin ulkomaille ja ulkomaalaisille.

Koulutusmarkkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa, ja työpaikkoja. Kehittyvien talouksien kasvaessa myös korkeakoulututkintojen kysyntä on räjähtänyt. Vuonna 2010 jopa neljä miljoonaa opiskelijaa teki tutkintonsa muualla kuin kotimaassaan. Heistä yli puolet tuli Aasiasta. Vuoteen 2025 mennessä määrän ennustetaan tuplaantuvan.

Suomi voi halutessaan iskeä tähän kultasuoneen. Vaaditaan vain viisautta ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maailman koulutuksesta 90 % on maksullista. Mielestäni suomalaisen veronmaksajan ei tule maksaa muiden maiden opiskelijoiden opintoja.

Tällä hetkellä noin 15 000 EU- ja ETA-maiden ulkopuolista opiskelijaa opiskelee Suomessa. Suurin osa tulee Venäjältä ja Kiinasta. Määrä on Suomessa kasvanut samaan aikaan kun tuhansia suomalaisia nuoria jää ilman opiskelupaikkaa. Ja mikä ikävintä, ulkomaalaisista opiskelijoista Suomeen töihin on jäänyt alle puolet tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ulkomaalaisten koulutukseen satsatuista veroeuroista lentää siten puolet taivaan tuuliin osin muille maille.

Muualla koulutusvientimahdollisuudet on tunnistettu jo kauan sitten. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa, jonka BKT on samaa luokkaa kuin Suomen, aloitettiin koulutusvientityö jo parikymmentä vuotta sitten. He myyvät koulutusta niin oman maan sisällä ulkomaalaisille kuin tutkintoja maan rajojen ulkopuolella. Maan koulutusviennin arvo on noussut peräti 1,5 miljardiin euroon.

Näen erittäin tarpeellisena, että tutkintojen myyminen ulkomaille ja lukukausimaksujen kerääminen esimerkiksi kiinalaisilta ja venäläisiltä mahdollistetaan pikaisesti. Meillä ei ole aikaa odottaa. Suomi tarvitsee vientieuroja ja uusia työpaikkoja. Valtion rahakirstu ja korkeakoulut kaipaavat kipeästi lisätuloja. Koulutusviennin avaaminen koituu lopulta suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen nuoren hyväksi. Jotta koulutusta voi myydä, on sen oltava korkeatasoista. Tämä patistaa myös korkeakoulumme pistämään parastaan.

Päästetään oppilaitoksemme irti kahleista tekemään koulutuksesta vahva uusi liiketoiminta-alue uusine työpaikkoineen.

PS. Jollain tavalla tuntuu kummalle, että on tahoja, jotka kääntävät selkänsä uusille työpaikoille. Koulutusvientiin syntyvät työpaikat ovat juuri niitä, joiden osalta työttömyys on noussut erityisen paljon. Nimittäin erityisesti vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut muita enemmän. Jokainen kivi onkin nyt käännettävä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, jotta suomalainen perhe saisi toimeentulon. Onneksi uusia kasvun versoja on löydettävissä kunhan emme estä niiden syntymisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Suomalaiset korkeakoulututkintoja - jotkut useitakin - suorittaneet eivät työllisty edes kotimaassa.

Parantaako asioita se, jos lisäämme korkeakoulututkintoja suorittaneiden määrää myymällä korkeakoulututkintojen suorittamista?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Riikka ja hyvää utta vuotta.

Riittääkö partisaanin koulutus. Meinaaan on kokemusta:)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Pitää järjestää kokous Sudeetti-Savon separatistisen rintaman johdon (siis itseni) kanssa tuolla saunassa. Kyllähän partisaanikoulutus olisi hyvä ihan noin hirvenmetsästystäkin ajatellen ;)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Harmittaa kansanedustajan tekopyhyys, varsinkin joulun alla ja vaalivuoden alkaessa.

Onko Uuden Suomen nettialustasta tullut paikka johon aloitteita jätetään?

Kansanedustaja olisi voinut jättää asiassa aloitteen v. 2011 alkaen, mutta eipä sellaista ole eduskunnan aloitelistassa näkynyt.

Sinänsä hyvä aihe, mutta laaduttoman lainsäädäntömme tuntien voisin jopa ennustaa, että korkeakoulumme muuttuisivat lain myötä KAIKILLE maksullisiksi.

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Olen osaltani ollut edistämässä asian eteenväin vientiä usealla tavalla mm. Sivistysvaliokunnassa. Yksi vahva tapa ajaa asioita on valiokunnan lausuma. Tässä esimerkkinä vuoden 2013 mietintö.

Kannatan suomalaisten nuorten maksutonta koulutusta. Tämä on yksi tapa vahvistaa korkeakoulujemme rahoituspohjaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valiokunnan lausuma, etenkin kun se on noin vanha, on pelkkää läppää. Olette ollut kansanedustajana koko kauden.

Ainoa, millä on merkitystä, on lainsäädäntö. Se edellyttää lakialoitetta ja lain läpivientiä. Puolueenne, Kako, on ollut hallituksessa jo lähes täydet 2 vaalikautta, jonka ajan asiasta on vähintään "aktiivisesti keskusteltu".

Maailmaan mahtuu puhetta, vain teoilla on merkitystä.

Aikaa aloitteen tekemiseen on vieläkin, lainsäädännön lyhin aika on 3 vuorokautta.

Nyt tuumasta toimeen! Lienee maailman lyhin työmatka.

Markku Laaksonen

Tyypillistä suomalaista toimintaa, puuhastelua, lausuntoja valiokunnista ja mietintöjä, vailla konreettista tulosta.
Koulutuksen maksuttomuuus tulee sitoa tuloksiin, valmistumisaikaan, arvosanoihin joista maksetaan tulospalkkioita, stipendejä. Vain aikaa kuluttavat kustantakoon sen itse.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"He myyvät koulutusta niin oman maan sisällä ulkomaalaisille kuin tutkintoja maan rajojen ulkopuolella." Anteeksi, nyt en ymmärtänyt. Miten tutkintoja myydään maan rajojen ulkopuolella?

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Eli meidän Korkeakouluimme on tullut kysyntää myydä meidän tutkintoja maan rajojen ulkopuolella. Kysyntää löytyy useista eri maisfa esim. Malesiasta. Nyt voidaan vain myydä kursseja, mutta ei maksullista tutkintoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko kertoa meille näin julkisesti, kuka, tai mikä taho, sieltä Malesiasta on asiaa kysellyt, ja keneltä?

Ihan vaan ettei kuulostaisi pelkältä heitolta.

Kimmo Matikainen

Monessa tapauksessa näitä kiinalaisia ja venäläisiä otetaan opiskelemaan työpaikkojen turvaamiseksi kun suomalaisopiskelijoita on
yhä vähemmän.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Niin, onhan meillä liian paljon, liian pieniä ja huonolaatuisia koulutusyksiköitä, joille ei riitä hyviä opiskelijoita eikä laadukasta henkilökuntaa.

Näiden ylläpidosta pitäsi osata myös luopua, vaikka niitä on (alue)poliittisin päätöksin joskus perustettu. Turha tekohengitys siis pois ja ne koulutusrahat tehokkaampaan käyttöön.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko antaa esimerkin huonolaatuisesta suomalaisesta opetuksesta ja tiedon, miten tuo laatu on mitattu?

Olavi Mansikka

Ihan järjetöntä kaikille tarjota "maksuton" korkeakoulutuspaikka. Ainostaan tuolta ulkomailta tulevat sen saavat. Suomalaiset maksavat veroissaan. Mikä ihme on että meidän pitää näikltä loisilta olla ottamatta maksua asiasta. saavat ilmaista vastinetta. Vihreiden lempilapsihan tämä on. samoin kommunistien... rosvoja molemmat.

Kimmo Matikainen

Maksullinen koulutus pitää myydä ja se vie aikaa. Leipäjonotkin lyhenisivät jos ruoka maksaisi. Köyhtyvä suomen kaltainen maa ei sovellu globaaliksi hyväntekijäksi koska kaikki se maksetaan EU:n korkeimmalla veroasteella.

Reijo Tossavainen

Olin keräämässä kansanedustajien nimiä blogissa mainitun asian puolesta. Allekirjoittajia oli kaikista puolueista. Tässä aloite ja allekirjoittajat http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_...

Kokoomusjohtoinen hallitus tyrmäsi aloitteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomella olisi paljon mahdollisuuksia, mutta mitään ei tehdä. Voitaisiin myydä sijoitusviisumeita, koulutuspaikkoja ja kehittää turismia ilman holhousta ja tolkutonta verotusta.

Kaikkea voitaisiin tehdä ja paljon, mutta käsijarru on päällä vielä ainakin kymmen vuotta. Sitten on pakko tehdä jotain, mutta onko se jo liian myöhäistä?

Ps. Virkamiehet ovat aina surkeita liikemiehiä. Vain kustannukset ovat heidän vahvaa osaamistaan. Suomessa ei ole enään yksityisiä yliopistoja joten se siitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Enää? Koska Suomessa on ollut aidosti yksityisiä yliopistoja?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#20
Onko Suomessa mitään aitoa?

SDP -puolueohjelma on kopio/käännös Itävallasta, mutta sen noudattaminen tuotti niin suurta tuskaa, että piti jakaa torrakot työväentalojen porstuoissa 1918.

SDP on aina luottanut joukkovoimaan/väkivaltaan/runnomiseen/lakkoiluun/yliverotukseen jne. Jälki on ollut rujoa. Nyt on nähtävissä jo tulevat talouden rauniot

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Tuohan nyt ei ollut vastaus melkoisen selkeään kysymykseeni.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ymmärrän hyvin sen, että ETA:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille (tai heidän kotimailleen) tulee voida asettaa lukukausimaksu, stipendiaatteja lukuunottamatta. Ko. lukukausimaksuille siis nopeasti vihreätä valoa ja korkeakouluille oikeus periä niitä kuluja vastaavasti.

Toisekseen voidaan toki sopivaan hintaan markkinoida koulutusosaamista (koulutusvienti?), jos sitä meillä uskotaan olevan ja jos sellainen huomioi myös kulttuuriset erot ja tarpeet muualla. Tätä näkökulmaa ei meillä aina ymmärretä. Igluja ei kannata myydä päiväntasaajalle.

Mutta sitä en ymärrä, että Suomi ei kykene hyödyntämään itse kouluttamiaan suomalaisopiskelijoita, joilla saattaa kotimaisen tutkinnon lisäksi olla myös ulkomailla suoritettuja opintoja/ tutkintoja erikoisaloilta, joilla Suomessa ei aina ole mahdollista opiskella laadukkaasti.

Meillä tulisi olla huomattavasti parempi valmius muualla opiskelleiden ja työskennelleiden ns. omien paluumuuttajien hyödyntämiseen. Sijoittumista takaisin Suomen työmarkkinoille tulisi helpottaa joustavin sopimuksin ja matalan byrokratian kautta.
Me tarvitsemme heidän tietoaan, kielitaitoaan ja kulttuurista osaamistaan.

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Juuri nöin igluna ei voi myydä päiväntasaajalle, Meillä on korkeakouluja, jotka ymmärtävät, että prikulleen samoilla sisällöillä ei voida myydä tutkintoja. Korkeakouluillamme on ajatus räätälöidä maittain tutkintojen sisältöjä. Joustava tutkintorakenne tuo myös kilpailuetua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eikös sellaiseen puuhaan tarvittaisi koulutettuja suomalaisia ihmisiä, jotka ovat itse opiskelleet ja työskennelleet ko. maissa eli tuntevat nuo kulttuurit, ja jotka osaavat myös modifioida ja markkinoida ko. koulutustuotteita niihin?

Ajatelkaapa tutkijaa/kouluttajaa/taitelijaa, jolla on nuo hallussaan kielitaitoineen päivineen. :D

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kansalaisten "hyödyntämiseen" työelämässä on mahdollisuus vain ja ainoastaan, jos on olemassa kulutuskykyinen asiakaskunta, jolle tuon työn tuloksia voidaan myydä. Kako ja sen perässähiihtäjät ovat tehokkaasti tuhonneet tämän mahdollisuuden kasvattamalla tietoisesti tuloeroja ja luomalla tämänhetkisen noin 750 000 kansalaisen kulutuskyvyttömän "köyhien armeijan". Yli 400 000 suomalaista on tänäkin vuonna elänyt toimeentulotuen varassa. Mitä näille muka voisi vielä myydä?

Ainoa keino Suomen kansantalouden kuntoon saamiseen on tuloerojen tasoittaminen, heikoimmin toimeentulevan desiilin kulutuskyvyn parantaminen ja tätä tietä yritystoiminnan elvyyttäminen. Vain verotusta kehittämällä, yksinkertaistamalla, voidaan Suomi saada nousuun.

Vaihotehtona on vain Kreikan tie.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

Kiitos hyvästä kannanotosta; olen kanssasi lukumaksuista ja koulutusosaamisen viennistä täsmälleen samaa mieltä. Toivottavasti puolueesi ottaa asian ajettavakseen seuraavissa vaaleissa - yhdessä muiden samanmielisten kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ajatusta voidaan kehittää vielä pidemmälle, mikä olisi koko Suomen etu:

Opetuksieleksi on lainsäädännössä määrätty maassamme kotimaiset viralliset kielet. Tätä lakia tulisi alkaa noudattaa. Ulkomaisille opiskelijoille tulisi määrätä edellytykseksi kyky seurata opetusta - niin kuin muissakin maissa on asia. Tämä edistäisi maamme, kieltemme ja kulttuurimme asiaa myös ulkomailla, tietysti kakoille tärkeän rahantulon lisäksi.

Korkeakoulujen käyttö maamme kansantalouden edistämiseksi voisi edetä tästä siten, että kehitysmaista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut luettaisiin kehitysavuksi, ja opetus olisi maksutonta. Näin saisimme sekä pysyviä kontakteja noihin maihin, että, kun opetukseen sisältyisi myös pakolliset opinnot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kehityksestä, pitkällä tähtäyksellä muutoksia kehitysmaiden oloihin. Tätä vahvistaisi vaatimus sukupuolijakautumasta: 50-50 %.

Mitä tulee yleisimmin ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaan Suomessa, edes kansanedustaja, edes Kakon sellainen, ei saisi unohtaa, että pääosassa on kyse opiskelijavaihdosta, ts. suomalainen opiskelija on vastaavasti tuossa "ulkomaassa" opiskelemassa. Ei aina, mutta usein.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#18
Harvoin olen Jouko Heynon kanssa samaa mieltä. Nyt olen. Kehitysapu pitää antaa kehitysmaihin koulutuksena, eikä rahana aseisiin.

Jyrki Paldán

Hieno ehdotus.

Jos tämä saadaan runnottua läpi, ja lisäksi solmitaan vielä kokoomuksen hehkuttama TTIP-sopimus investointisuojineen, minulla on suunnitelma jolla rikastun.

Perustan sekä Suomeen että Yhdysvaltoihin erilliset yritykset jotka ostavat/välittävät koulutuspalveluita opiskelijoiksi haluaville. Koska Suomalainen yritykseni saa nuo palvelut ilmaiseksi, mutta Yhdysvaltalainen firmani joutuu niistä maksamaan, haastan Suomen valtion välimiesselvittelyyn investointisuojapykälän turvin, epätasavertaisen kohtelun vuoksi. Ajattelin saada ainakin pari miljardia korvauksina.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Koulutusmarkkina, koulutusliiketoiminta...
jotenkin tämä juttu särähtää. Tästä puuttuu olennaisia näkökulmia. Ruotsissa oli 1700-luvulla ns. hyödyn aikakausi. Tänään hyödyn ja hyötymisen aatos kukoistaa jälleen. Yksittäinen pieni maailmankolkka yrittää hyötyä muun maailman kustannuksella. Onkohan tällainen hyötymisen aatos ollut keskeinen ajuri kun ajattelun historiassa on luotu sivistyksen tai ajattelun keskuksia, aina Platonin akatemioista, Aleksandrian filosofikouluista, CassiodoruksenVivariumista lähtien ja tämän päivän peräti amerikkalaisiin yliopistoihin jotka avaavat fysiikan ja muut ilmaiset nettiluentonsa koko maailmalle.

Jorma Ollila, Helsingin yliopiston hallituksen jäsen, sanoo: älkää lukeko liikaa kirjoja. Tällaistakohan oppia Suomi alkaisi levittää. Suomessa nykyakateeminen oppi ei kelpaa ns. työelämälle. Kyse on moniulotteisemmasta asiasta kuin "koulutusmarkkinasta", "liiketoiminnasta", "hyötymisestä".

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka

"Yksittäinen pieni maailmankolkka yrittää hyötyä muun maailman kustannuksella."

Itse näen sen pikemminkin niin päin että yksittäinen pieni maailmankolkka ei sallisi enää muun maailman ihmisten hyötyä omalla kustannuksellaan, vaan vaatisi jotain millä peittää kustannuksia. Varsin kohtuullista mielestäni.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jokainen Suomessa opiskellut ulkomaalainen on potentiaalinen yhteistyökumppani suomalaisille yrityksille ja poliitikoille. Siinä mittakaaavassa nuo opiskelukustannukset ovat uokkaa kärpäsen kakka.

Ylipäätään, miten esimerkiksi luennon kuunteleminen maksaa suomalaisille jotain, oli kuulija ulkomaalainen tai suomalainen, muuta kuin luennoijan palkkion? Mitä enemmän kuulijoita, sitä halvempi per lärvi, eikä siinä kansallisuudella ole merkitystä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Kaikki opiskelu ei ole pelkää luentojen kuuntelua. On laboratoriotöitä ja käytännön harjoituksia ja ne maksavat. Kannataisikin tarkastella asiaa eri yliopistoaineiden näkökulmasta eikä pelkästään yleisestä näkökulmasta. Eipä selviä lääkäriksi tai hammaslääkäriksi pelkillä luennoilla vai ostaisitko lääkäripalvelut pelkiltä teoreetikoilta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

En tietenkään ottaisi, mutta nuo lääkärit ovat opiskelijoista kuitenkin selvä vähemmistö. Ja, itsekin laboratorio-opintoja suorittaneena, eivät ne nyt niin kauhasti maksa, nekään. Esimerkiksi hammaslääkärin "käytännön harjoitukset" ovat juuri tavallisen suomalaisen potilaan hampaiden paikkaamisia. Mikä siinä on se negatiivinen? Liian vähän reikiä kaikille paikattavaksiko?

On ilmeistä, että koko tästä ulkomaalaisopiskelijoiden aiheuttamasta kustannuslisästä ei ole tehty minkäänlaista kattavaa analyysiä. Siksi siitä on niin helppo tehdä populaaria politiikkaa, kuten blogisti tässä: vaalit ovat kohta, ja hänellä on ollut jo lähes 4 vuotta aikaa tehdä asiassa lakialoite. Miksi ei sellaista ole?

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #31

Muistaisin lukeneeni että yksi yliopisto-opiskelija maksaa yli 10 000 euroa per vuosi. Ammattikorkeakouluopiskelija noin 8 000 euroa, ammattikouluopiskelija noin 10 000, ja lukiolainen noin 7 000 euroa vuodessa. Se on aika paljon enemmän kuin vain luennoijan palkkion osuus opiskelijaa kohden.

Lisäksi todennäköisesti tulee muita kuluja, sillä opiskelijan pitää rahoittaa myös opiskelujen ulkopuolinen aika.

"Jokainen Suomessa opiskellut ulkomaalainen on potentiaalinen yhteistyökumppani suomalaisille yrityksille ja poliitikoille."

Kun näkisi vaan ja kuulisi kolinan. Jokainen opiskelija ylipäätään on potentiaalinen huomisen huippuosaaja ja seuraavan Nokian luoja, mutta potentiaalilla on taipumus toteutua melko alhaisella prosentilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Noita laskelmia nyt voi tehdä miten haluaa. Jos otat selvää, mitä niihin on laskettu, huomaat, että ne ovat harhaanjohtavia (esim. tarvittava välineistö, joka, paraoksaalisesti, tulee sitä halvemmaksi, mitä useampi opiskelija ko. välineistöä tarvitsevaa alaa opiskelee).

On tietysti selvää, että hyödyntäminen ja yhteydenotto on suomalaisten yrittäjien ja yritysten, ei noiden opiskelijoiden, tehtävä. Kenessä siis "vika", jos potentiaali ei realisoidu? Veroista kitisevässä yksityisyrittelijässä vai ulkomaalaisessa opiskelijassa?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #36

Löytyihän noita tietoja neljän vuoden takaa: Koulutuksen kustannukset kasvoivat 2010 eniten oppisopimuskoulutuksessa, jossa yhden opiskelijan opetus kallistui 4,5 prosenttia vuodessa. Hitaimmin, eli 2,2 prosentin vuosivauhtia, nousivat ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset.

Eniten maksaa ammattikoululaisten opetus. Opetushallinnon selvityksen mukaan joka opiskelija kustantaa 10 292 euroa vuodessa. Yhden ammattikoululaisen hinnalla kouluttaa lähes kaksi oppisopimusopiskelijaa, joiden koulutus maksaa keskimäärin noin 5 766 euroa vuodessa.

Lukiokoulutus maksaa 6 870 euroa opiskelijaa kohti, ja ammattikorkeakoulutus 7 993 euroa opiskelijaa kohti. Kummankin kulut kasvoivat 2010: lukiokoulutuksen 3,5 prosenttia ja ammattikorkeakoulutuksen 3,7 prosenttia edellisvuodesta.
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/2011/10/03/nai...

Kouluttautuminen kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa maksaa noin 22 000 euroa. Helsingin kauppakorkeakoulussa luku on 30 000 euroa ja ruotsinkielisessä Hankenissa 41 000.

Tiedot perustuvat opetusministeriön tilastoihin vuodelta 2007, joten kustannukset tänä päivänä ovat isommat.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellinen koulutus on Suomen kalleimpia koulutuksia. Helsingin yliopistolle koituu kustannuksia lääketieteen ylemmästä korkeakoulututkinnosta 173 000 euroa, kun Turussa lääkäri koulutetaan 62 000 eurolla.

Kuopiossa lääkärikoulutus maksaa runsaat 81 000 euroa ja Tampereella vajaat 80 000 euroa. Kuopiosta kerrotaankin, että yliopiston henkilökunta joutuu todella lujille. Sama väki opettaa ympäri vuoden, ja tutkimukseen jää liian vähän aikaa. http://yle.fi/uutiset/hintaerot_huimia_yliopisto-o...
Ihan ilmaisesta koulutuksesta ei siis ole kyse. Jostain ne veroeurot on saatava koulutukseenkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

Hienoa salapoliisityötä! Kiitos!

Nyt sitten vielä se kaipaamani: Mitä noihin kustannuksiin on laskettu. Pelkät opetushenkilökunnan palkatko? Jotain muuta? Mitä?

Mistä johtuu esimerkiksi Turun ja Helsinin poppamieskoulutuksen hintaero?

Siinä ratkaisun avain. Elementri, mai diöö Uotson.

Jari Vuorinen

"Suomi voi halutessaan iskeä tähän kultasuoneen. Vaaditaan vain viisautta ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. "

ei tänne kukaan sitten enää ole halukas tulemaan.

Opiskelijasolussani asui aikoinaan musta neekeri,joka oli tullut tänne opiskelmaan kuljetusalaa Oulun yliopistoon.Hän oli tullut maailman köyhimmästä valtiosta Beninistä.

Milläs tää olis maksellut lukukausimaksuja ?Häh.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No, joo, Benin nyt ei ole, eikä ole ollut, mikään köyhä valtio. Onhan se rikkaampi kuin vaikkapa Suomi. Maassa on kultaa enemmän kuin Suomen pankilla.

Kokonaan toinen juttu on tulonjako: toisilla on, ettei tieä, miteä tekisi, toisilla ei ole latiakaan.

Tuo beniniläinen kämppäkaverisi, jos hän on edelleen Beninissä ja hengissä, olisi juuri sellainen yhteyshenkilö, josta tuossa toisaalla kirjoitan: kontakti suomalaisille yrityksille Beninissä. Tieätkö, onko joku edes yrittänyt?

Suomalainen yrittäjä on, kun politiikasta ja yhteiskunnasta keskustellaan, sieltä maailman ruikuttavimmasta päästä.

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka

Kannatan ajatusta lämpimästi. Ainoa mitä en voi käsittää on että miksi näin ei jo tehdä/olla tehty alusta lähtien? Miksi ihmeessä Suomi on ylipäätään tarjonnut maksutonta koulutusta ulkomaisille, varsinkaan nykyisessä tilanteessa kun suomalaistenkin korkeakoulutettujen työttömyys on osin alakohtaisesti korkea? Ilmeisesti politiikkaa tosiaankin tehdään lähinnä suurilla tunteilla ja sokealla idealismilla, terveen järjen sijaan.

Kun ulkomainen opiskelija maksaa itse koulutuksensa, Suomen kannalta ei ole tappio vaikka hän poistuisikin heti valmistuttuaan maasta. Jos taas koulutus on ilmaista, ainoa tilanne missä Suomi saa sille vastinetta, on missä valmistunut löytää työpaikan Suomesta.

Jos henkilö ei työllisty, siitä ei ole Suomen kannalta juurikaan iloa vaikka hän ei valmistuttuaan poistuisikaan maasta. Näin ollen tilastot rumenevat luultavasti entisestään. Korkeakoulutetulla työvoimareservillä ei ole itseisarvoa, mikäli se ei missään vaiheessa johda koulutusta vastaavan työpaikan löytymiseen. Ja Suomessa tietyillä aloilla on merkittävää ylitarjontaa työpaikkoihin nähden.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä nyt on ongelmana liiketoiminnallinen tapa käsitellä yhteiskunnallisia rakenteita. Yhteiskunta EI ole liikeyritys, kuten olen moneen kertaan Puheenvuorossakin painottanut.

Ensiksikin koko toiminta, ulkomaiset opiskelijat Suomessa, on alkanut opiskelijavaihtona, jonka tarkoitus on ollut nimenomaan saada suomalaisille tilaisuus opiskella ulkomailla, ei päinvastoin. Nykyinen tilanne on suora jatkumo tälle.

Toiseksi, ajatus siitä, että Suomessa opiskellut ulkomaalainen jäisi "hyödyttämään" Suomen kansantaloutta Suomessa, jotenkin "kiitoksena", siitä, että on täällä saanut koulutuksena, on lyhytnäköinen. Sen taustalla on Kakon päällepäsmärinä lanseeraama, kansantalouden realiteeteista piittaamaton, puotipuksuajattelu.

Tosiasiassa jokainen Suomessa opiskellut on luonut täällä kontakteja, osakunnissa, kielikursseilla ja, usein myös, kapakoissa ym. "opiskelijatapaamisissa". Jokainen tällainen kotimaahansa palannut ulkomaalainen opiskelija on kotimaassaan Suomen potentiaalinen "takaportti" maan markkinoille. Sen sijaan, että Kako ja sen perässähiihtäjät kitisevät ulkomaalaisten opiskelun olemattomista kustannuksista, suomalaisten olisi, etenkin itseään yrittäjänä mainostavien, syytä tosissaan hyödyntää se kaupallinen potentiaali, joka noissa ihmisissä ja kontakteissa on.

Kuinka moni Kakoa äänestävä yksityisYRITTELIJA on edes YRITTÄNYT?

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka

Vähättelet kustannuksia, joten olisi suotavaa että esittäisit ainakin jotain näyttöä siitä että se on niin halpaa kuin väität sen olevan. Oma käsitykseni, kuten aikaisemmassa kommentissani sanoin, on erilainen. Todistusvastuu on mielestäni kuitenkin sinun puolellasi, joka vastoin yleistä käsitystä esität kustannuksia olemattoman pieniksi.

Sinä voisit myös havainnollistaa miten se "takaporttien" hyödyntäminen tosiasiallisesti tapahtuu, jos se on kuten annat ymmärtää, hyödyntämättä jäänyt tosiasiallinen fakta, jota suomalaiset yrittäjät eivät vain osaa käyttää.

Itse en ole yrittäjä, joten en voi ottaa kantaa siihen sen tarkemmin, mutta kuten todettua potentiaalilla on taipumus toteutua hyvin harvoin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

Mikä tässä nyt pitäisi halvaksi osoittaa? Luento? No, jos luennoitsija saa luennosta tonnin, ja sitä on kuuntelemassa sata suomalaista opiskelijaa, on kustannus 10 euroa per opiskelija. Jos sitä on kuuntelemassa sata suomalaista ja sata ulkomaalaista, on kustannus 5 euroa per opiskelija.

Jos ollaan labrassa, kustannukset ovat pääasiassa laboratorio itse ja käytettävät aineet. Nämä ovat samat, jos labra on rakennettu, vaikka sitä ei käyttäisi yksikään opiskelija, suomalainen tai ulkomaalainen. Mitkään käytettävät aineet eivät opiskelulaboratoriossa ole erityisen kalliita, hapot, emäkset, suolat jne. Varsinaisia kustannuksia tuovat opetushenkilökunta. Tässä pätee sama laskentatapa kuin yllä.

Vieläkö jotain?

Takaporttien hyöyntämisen voi aloittaa vaikka puhelimitse. Jos sitä ei osaa, on todellakin ongelmissa. Yhteystietoja saa mm. opiskelijajärjestöiltä, suurlähetystöistä ja konsulaateista sekä aktiivisesti ottamalla oppilaitoksiin yhteyttä.

Ei niin kauhean vaikeaa, vai mitä?

Kuten sanottu, jos YRITTÄJÄ ei edes YRITÄ, kenessä on vika, YRITTÄJÄSSÄ vai ulkomaalaisessa opiskelijassa?

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #43

Pyysin esittämään lukuja siitä mitä yksi opiskelija tosiasiallisesti maksaa yhteiskunnalle. Siis toteutuneita lukuja. Kutsuit minun esittämiäni lukuja harhaanjohtaviksi, joten olisin halunnut nähdä sinun puoleltasi eksakteja summia siitä, kuinka paljon rahaa todellisuudessa on kulunut per opiskelija. Toteutuneita summia, en sitä miten asia teoriassa voisi olla jos...

Jos sinulla on esittää näyttöä myös siitä miten opiskelijaan käytetty raha muodostuu, kuten esitit luentojen järjestämiseen liittyen, olisin kiinnostunut. Mitä yksikkökustannuksia todellisuudessa voi painaa alas volyymia lisäämällä kuten esitit, ja mitä ei voi?

En kiistä verkostoitumisen merkitystä. Edelleen totean että en ole yrittäjä. En ole koskaan ollut yrittäjä, joten en tiedä tarpeeksi voidakseni väittää mitään varmaa. Epäilen kuitenkin että asia ei ole ihan niin yksinkertaista kuin esität. Edelleen, potentiaalilla on taipumus toteutua hyvin harvoin.

Se että tällainen "takaportti" voi aueta, edellyttää sitä että kyseinen henkilö on todellisuudessa sellaisessa asemassa että hänen verkostoonsa kuulumisesta on jotain todellista hyötyä.

Jos esimerkiksi itse olisin ollut ulkomailla vaihto-oppilaana, eikö minun pitäisi samalla logiikalla olla potentiaalinen takaportti entisille opiskelijatuttavilleni? En kuitenkaan korkeakoulututkinnosta huolimatta ole missään sellaisessa asemassa, että minusta olisi mitään käytännön hyötyä heille. Hyvin harva luultavasti on.

Itse en asiaa sen paremmin tuntematta sanoisi että suomalaiset yrittäjät "eivät edes yritä". Oletko sinä yrittäjä? Olisi mielenkiintoista kuulla myös kv-yrittäjän näkökulmaa siitä, miten ulkomaiset, kauppoihin johtavat kontaktit syntyvät.

En kiistä etteikö ulkomaisten opiskelijoiden mukana synny arvokkaita kontakteja aina silloin tällöin, mutta onko niiden määrä ja laatu niin suuri, että se itsessään tekee kannattavaksi antaa ulkomaan kansalaisille maksuton koulutus Suomessa? Miten ulkomaiset yritykset sitten luovat näitä kontakteja, kun suurin osa maista ilmeisestikään ei tarjoa ilmaista koulutusta ulkomaan/talousliittoalueen ulkopuolisille kansalaisille?

Vaikka asia olisikin että syy on kuten esität, vain suomalaisten yrittäjien kyvyttömyydestä hyödyntää tätä valtavaa potentiaalia, niin onko mitään syytä odottaa että asiaan tulisi muutosta lähitulevaisuudessakaan? Eikö siinäkin tapauksessa olisi kannattavaa yrittää kattaa ainakin ulkomaisten opiskelijoiden kustannuksia?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Kuen sanoin, kyse on siitä, mitä kaikkea lasketaan mukaan. Sinänsä kustannuksilla ei ole tämän keskustelun kanssa tekemistä, sillä kyse on vain siitä, aiheuttavatko ulkomaalaiset, maksuttomat, opiskelijat merkittäviä lisäkustannuksia. Eivät aiheuta. Tämä siksi, että opiskelujen perusrakenne on joka tapauksessa olemassa. Juuri siksi volyymin lisäys laskee yksikkökustannuksia: peruskustannukset jakautuvat useammalle opiskelijalle. Ei pitäisi olla, matematiikka, kenellekään liian vaikeaa.

"Jos esimerkiksi itse olisin ollut ulkomailla vaihto-oppilaana, eikö minun pitäisi samalla logiikalla olla potentiaalinen takaportti entisille opiskelijatuttavilleni?"

Niinhn sinä olisitkin.

"En kuitenkaan korkeakoulututkinnosta huolimatta ole missään sellaisessa asemassa, että minusta olisi mitään käytännön hyötyä heille. Hyvin harva luultavasti on."

Ei kovin monen tarvitsekaan olla. Ja siellä ulkomailla suhteessa useampi on, kuin Suomessa, koska koulutustaso on alhaisempi ja harvempien saavutettavissa.

Se, miten muualla toimitaan, ei tässä ole relevanttia. Aina parempi, jos meillä on tällainen potentiaalinen kilpailuetu, eikö?

Ja noista kustannuksista vielä kerran: a) kun ne kerran ovat täysin olemattomat, johtuen siitä, että määrät ovat pieniä ja käytännön kustannukset lähenevät nollaa ja b) kun maksullisuus johtaisi käytännössä toiminnan loppumiseen, eikä siis kattaisi yhtään mitään, ei mielestäni maksullisuuteen ole tarvetta.

Parempi vaihtoehto olisi muuttaa kehitysmaiden opiskelijoidenkustannukset suoraan kehitysapumäärärahoista maksettavaksi. Samalla opetuskieleksi maassa lailla säädetyt viralliset korimaiset pitäisi sellaisiksi palauttaa. Kun lisäksi tähän otettaisiin opiskelijavalinnassa 50-50 sukupuolijakauma ja opetuksessa pakolliseksi osioksi suomalaisen sosiaalivaltion rakenne ja historia, niin kehitysmaissa saattaisi ihan oikeasti jotain alkaa tapahtua (edellyttäen, että opiskeluun liittyisi esim. 5 vuoden sitoumus toimia opiskelijan kotimaassa ammatissa, johon hänet täällä on kulutettu).

Löydätkö tuosta jotain huonoja puolia?

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #48

Juu, ajatuksesi on tullut selväksi jo kauan sitten. Kustannuksiin liittyen sinulla on kaksi perusolettamaa: kustannukset ovat olemattoman pienet, ja yksikkötasolla ne voi volyymia lisäämällä painaa vielä huomattavasti alemmas, ilmeisesti jopa lineaarisesti oppilasmäärää lisäämällä.

Pyytämääni näyttöä joka vahvistaisi nämä premissit, et vieläkään ole esittänyt. Sanot että tilastot ovat harhaanjohtavia mutta et kuitenkaan esitä faktoja jotka osoittaisivat että näin on.

Mitä tulee kustannuksiin yleensä, niin tilastot näyttäisivät osoittavan että kustannukset eivät ole olemattoman pieniä, vaan päinvastoin koulutus on yhteiskunnalle kallista. Ja mitä tulee olettamaan jonka mukaan niitä voi yksikkötasolla pientää vielä olemattomammaksi kasvattamalla opiskelijamäärää, en ole vieläkään nähnyt mitään faktoja jotka tukisivat väitettä.

"Se, miten muualla toimitaan, ei tässä ole relevanttia. Aina parempi, jos meillä on tällainen potentiaalinen kilpailuetu, eikö?"

Miksi en ole kuullut yrittäjien koskaan hehkuttavan tätä kilpailuetua? Edelleen, potentiaalilla on taipumus toteutua valitettavan harvoin.

Ajatukseen kehitysavusta en ota tällä erää kantaa. Minulla on toki näkemykseni asiasta, mutta se on kokonaan toinen asia

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #63

En ymmärrä, mitä et ymmärrä.

Olen moneen otteeseen todennut: "Kuten sanoin, kyse on siitä, mitä kaikkea lasketaan mukaan."

Kun tuossa "hinnassasi" on mukana koko infra, rakennukset, välineet ja esim. hallintokulut ( kuten senkin olen jo aiemmin todellun), on enää pelkkää matematiikkaa, jakolaskua, että ulkomaalaisen opiskelijan kustannukset ovat minimaaliset.

Mutta jos et vieläkään usko, esitäpä meille, mistä nuo "hintasi" ovat, ja ennen kaikkea, MITEN NE ON LASKETTU.

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #65

"...Mutta jos et vieläkään usko, esitäpä meille, mistä nuo "hintasi" ovat ..."

Tilastokeskus. Aikaisemmin esittämäni luvut olivat tosin (kuten sanoinkin) muistinvaraisia ja sen takia epätarkkoja. Aika lähellä oikeaa kuitenkin.

"... ja ennen kaikkea, MITEN NE ON LASKETTU ..."

Sitä voi kysellä Tilastokeskuksesta, mutta se on sinun tehtäväsi mikäli haluat niitä kyseenalaistaa. Jos kerran väität niiden olevan harhaanjohtavia, niin on sinun tehtäväsi osoittaa että näin on.

"... Kun tuossa "hinnassasi" on mukana koko infra, rakennukset, välineet ja esim. hallintokulut ..."

Luultavasti.

"... on enää pelkkää matematiikkaa, jakolaskua, että ulkomaalaisen opiskelijan kustannukset ovat minimaaliset ..."

Onko? Tähän argumenttiin nimenomaan olen pyytänyt sinua esittämään faktoja, mutta et edelleenkään niitä esitä. Sinä esität väitteen ilman minkäänlaisia sitä tukevia faktoja, ja joka kerta kun minä pyydän sinulta faktoja, sinä ainoastaan toistat saman väitteen yhä uudelleen ja uudelleen.

Sinun argumenttisi on tässä se radikaali ja yleisestä käsityksestä poikkeava, joten todistusvelvollisuus on yksinomaan sinun puolellasi.

Minusta alkaa tuntua että sinä ainoastaan haluat saada viimeisen sanan. Sinä saat sen. Joko lyö faktat pöytään tai sitten tämä keskustelu saa riittää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #71

Juuri tässä ne johtavat harhaan:

""... Kun tuossa "hinnassasi" on mukana koko infra, rakennukset, välineet ja esim. hallintokulut ..."

Luultavasti."

Tässä sitä faktaa:

Jos infran käyttäjämäärä lisääntyy, yksikkökustannus laskee, jos infran käyttäjämäärä laskee, yksikkökustannus nousee. Lyhyesti: mitä useampi käyttäjä (suomalainen tai ulkomaalainen), sitä halvempi yksikkökustannus, laskennallisesti.

Todellisessa maailmassa: ulkomainen opiskelija lisää kustannuksia vain sen verran, kuin häneen erikseen panostettu LISÄKUSTANNUS on. Infra on olemassa ja maksaa, vaikka sitä käyttäisi koko Suomessa vain yksi opiskelija.

Tilastokseskuksesta, antamastasi linkistä:

" Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden..."

Siis OPISKELIJAA KOHDEN. Jos opiskelijoien määrä lisääntyy, kustannus OPISKELIJAA KOHDEN laskee.

Puhdasta matematiikkaa, siis. Ihan oikeasti, mitä et ymmärrä. Kerro, yritän auttaa.

Siinä niin kuin siis sitä faktaa.

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #72

Näen itse että koulutuksen järjestämisestä aiheutuu ainakin kahden tyyppisiä kustannuksia. Sellaisia jotka tosiaankin ovat riippumattomia (ainakin tiettyyn rajaan asti) opiskelijamäärästä ja joiden osuus per opiskelija laskee päälukua kasvattamalla, sekä sellaisia jotka kertautuvat pääluvun mukaan, joiden yksikkökustannus on vakio ja joita ei voi pienentää päälukua lisäämällä.

Sinä esität että kaikki kustannukset ovat ensimmäiseksi kuvatun kaltaisia, ja juuri sitä minä en usko ennen, kuin näen faktoja jotka todistavat sen.

Esimerkiksi byrokratia ja hallintokustannukset. Virkailijoiden työmäärä oletettavasti lisääntyy sen mukaan, paljonko opiskelijoita on. Näin ollen yksikkökustannus ei laske oppilasmäärää lisäämällä vaan pysyy kutakuinkin vakiona, sillä työmäärä ja sitä myöten työtuntien ja henkilöstön määrä kasvaa.

Materiaalikulut. Jos labrat tai muu käytännön harjoittelu edellyttää kertakäyttöisiä materiaaleja, materiaalin kulutus kasvaa ja rahaa kuluu enemmän. Esim. elektroniikka-alan opiskelijan harjoittelussaan käyttämät piirilevyt, komponentit ja tarvikkeet ovat kertakäyttöisiä. Ravintola-alan opiskelijan elintarvikeaineet ovat kertakäyttöisiä. Hammaslääkärin paikkamateriaalit ovat kertakäyttöisiä. Metallialan opiskelijan käyttämät metallit ja hitsauspuikot ovat kertakäyttöisiä etc. Rahaa siis kuluu sitä enemmän, mitä enemmän opiskelijoita on.

Jos oppilaitos tarjoaa opiskelijoilleen henkilökohtaisen tietokoneen (kuten oli omassa koulutusohjelmassani), tietokoneisiin käytetty raha kertautuu opiskelijamäärän mukaan. Toki on niin että tietokoneiden hinta painuu jonkin verran alas tilausmäärän kasvaessa, mutta se ei ole relevanttia.

Tenttien ja kokeiden tarkastamiseen kuluva aika kasvaa suhteessa opiskelijamäärän kasvuun. Tentin järjestäjä arvatenkin veloittaa siis oppilaitokselta enemmän rahaa, kasvaneen työmäärän mukaan. Jos työsopimuksen mukaan tentin järjestäjälle ei erikseen makseta tenttien järjestämisestä ja tarkastamisesta, se joka tapauksessa sitoo enemmän järjestäjän aikaa, jolloin hän ehtii vetämään pienemmän määrän kursseja. Siinä tapauksessa oppilaitoksen on palkattava lisää luennoitsijoita.

Harjoittelu ja laboratoriotyöt vaativat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Jos ryhmäkoot kasvavat, ohjaajien aika ei riitä kaikkien oppilaiden ohjaamiseen. Lisäksi ainakin omien subjektiivisten kokemuksieni mukaan laboratoriot ovat yleensä aika tiiviisti käytössä. Fyysinen tila ja välineiden sekä työpisteiden määrä ovat rajoittava tekijä. Kasvanut opiskelijamäärä tarkoittaisi siis että kurssien määrää pitäisi lisätä, ja ohjaajien ja valvojien tuntimäärä kasvaisi, ja sitä myötä siihen kulunut raha.

Fyysinen tila. Tämä tietysti perustuu taas subjektiiviseen kokemukseeni ja tilanne voi vaihdella eri paikkakunnilla ja eri koulutusohjelmissa, mutta ainakin omassa koulutusohjelmassani kurssit olivat yleensä melko täynnä. Fyysinen tila olisi tullut rajoittavaksi tekijäksi lisätä opiskelijamäärää entisestään.

Toki fyysisen tilan puutetta voisi helpottaa luentojen osalta esimerkiksi kuvaamalla luento videolle ja lähettämällä se reaaliaikaisesti netin yli. Totta, mutta miten esimerkiksi demotunnit?

Sinä ilmeisestikin olet sitä mieltä että KAIKKI opiskelun kustannukset ovat suuruudeltaan vakioita. Silloin hinta opiskelijaa kohden on tosiaan pelkkää jakolaskua. Vaan juuri sitä minä en usko, ennen kuin näen faktoja jotka todistavat sen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

"Sinä ilmeisestikin olet sitä mieltä että KAIKKI opiskelun kustannukset ovat suuruudeltaan vakioita. "

ällaista en ole missään vaiheessa esittänyt. Olen esittänyt, että laboratorion ainekustannukset tai hitsauspuikkomenot ovat kustannusten kannalta täysin merkityksettömiä.

Jos itse olet sitä mieltä, että hitsauspuikot ovat oleellinen kustannus, pistäpä lukuja siitä, kuinka suuren osan ne tekevät tuosta usamman tonnin lukukausi/lukuvuisikustannuksesta.

Sillä se sitten selviää, ja menee jopa minulle perille.

PS: Kustannuslaskentaasi varten:

Suomessa ulkomaalaisia ammattiin opiskelevia noin 2500
Suomessa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita noin 10 000

noin 60 % EU:n ulkopuolelta (noin 1 500 "hitsauspuikonkäyttäjää", noin 6 000 "tenttijää")

Suomalaisia ammattiin opiskelevia ulkomailla noin 6 000
Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomailla noin 16 000

Siitä sitten laskemaan vaihdon nettokustannuksia Suomelle. Kannattaako lopettaa?

Lähe: http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/1...

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #75

Pitipä arvata että sinä tartut yksittäisiin lillukanpuikkoihin... ei kun hitsauspuikkoihin, ja ohitat pointin että kaikki materia sekä työ maksaa. Ei ole edelleenkään mitään näyttöä siitä että yksittäiskustannukset merkittävästi laskisivat opiskelijamäärää lisäämällä. Ja siitähän tässä kai on väännetty?

Näytä minulle sellainen laskelma jossa on eritelty yksikköhinnat joita voi polkea alas päälukua kasvattamalla ja ne hinnat missä yksikkökustannukset ovat kutakuinkin vakiot, ja niiden suhde. Jos se osoittaa sinun kantasi oikeaksi, sitten minä myönnän olleeni väärässä.

Linkistäsi muuten käy ilmi että ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista suurin osa tulee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, kun taas suomalaiset lähtevät etupäässä muualle Eurooppaan.

Suomi siis antaa noille ihmisille ilmaisen koulutuksen, mutta sen sijaan suomalainen ei saisi mitään ilmaiseksi mennessään noihin maihin opiskelemaan. Ei se nyt minusta niin kauhean hyvä diili ole.

Suomalainen ei saa oikeastaan juuri missään pohjoismaita lukuunottamatta ilmaista koulutusta, joten miksi meidän pitäisi tarjota se muille ilmaiseksi? Koska potentiaali?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #76

"Pitipä arvata että sinä tartut yksittäisiin lillukanpuikkoihin... ei kun hitsauspuikkoihin, ja ohitat pointin että kaikki materia sekä työ maksaa. Ei ole edelleenkään mitään näyttöä siitä että yksittäiskustannukset merkittävästi laskisivat opiskelijamäärää lisäämällä. Ja siitähän tässä kai on väännetty?"

Olen todennut, että ne hitsauspuikot yms. nimenomaan ovat niit lillukanvarsia. Sinä väität muuta. Olen pyytänyt kustannuslaskelmia, en ole saanut. Jos sinä väität, että maksaa, niin osoita se. Minä olen oman laskutapani osoittanut. Sinä väität, että virhe on siinä, etten laske lillulkanvarsia. Todista, että niillä on merkitystä, anna hinnat.

"Näytä minulle sellainen laskelma jossa on eritelty yksikköhinnat joita voi polkea alas päälukua kasvattamalla ja ne hinnat missä yksikkökustannukset ovat kutakuinkin vakiot, ja niiden suhde."

Koulurakennus, 100 miljoonaa, kustannus sata miljoonaa/opiskeluvuosi/käyttövuosi. Hitsauspuikot: 10 euroa/paketti tms., en tiedä. Jos tiedät, kerro. Hammaslääkärin paikka-aineet (paikataan potilaiden hampaita opetussairaalassa, kustannus 0 euroa.

"Suomi siis antaa noille ihmisille ilmaisen koulutuksen, mutta sen sijaan suomalainen ei saisi mitään ilmaiseksi mennessään noihin maihin opiskelemaan."

Saisivat. Senkun menet Zambiaan opiskelemaan, jos haluat. Kiinaan ja Japaniin mennään jo, ja tietojeni mukaan ne ovat EU:n ulkopuolella. Kustannetaan opiskelijavaihtona.

Ihan oikeasti: mitä maksaa ulkomaalainen opiskelija, jos se niin kauheasti maksaa? Anna jokin tutkittu luku. Minä olen laskentaperusteeni jo antanut, ja sen jälkeen kaikki on pelkkää matematiikkaa. Mitä kohtaa et ymmärrä?

"Suomalainen ei saa oikeastaan juuri missään pohjoismaita lukuunottamatta ilmaista koulutusta, joten miksi meidän pitäisi tarjota se muille ilmaiseksi?"

Puppua. Kaikki opiskelijavaihto on tasahintaista. Myös EU:n ulkopuolella.

" Koska potentiaali?"

Loistava syy!

Jo sinulta ei seuraavaksi tule noita pyytämiäni kustannuslukuja, lopetan tähän.

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #77

"Puppua. Kaikki opiskelijavaihto on tasahintaista. Myös EU:n ulkopuolella."

Opiskelijanvaihto on osa kotimaista tutkintoa joka suoritetaan ulkomailla. Suomalainen vaihto-oppilas on kirjoilla suomalaisessa oppilaitoksessa ja Suomeen tuleva vaihto-oppilas kotimaansa oppilaitoksessa. Vaihto kestää yleensä vain tietyn ajan, useimmiten yhden lukuvuoden.

Ei kukaan ole ehdottanut opiskelijavaihdon lakkauttamista tai rajoittamista. Ehdotus käsittääkseni koskee tutkinto-opiskelijoita, ihmisiä jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan (ja kirjoille) suomalaiseen oppilaitokseen ja saavat opiskella (koko tutkintonsa) täällä maksuttomasti. Se taas ei onnistukaan toisinpäin, paitsi muutamassa harvassa maassa.

Edelleen, todistusvastuu on sinun puolellasi. Muulle maailmalle on selviö että mitä enemmän opiskelijoita, sitä enemmän palaa rahaa.

"Jo sinulta ei seuraavaksi tule noita pyytämiäni kustannuslukuja, lopetan tähän."

Päivän paras uutinen.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Anteeksi, oli pakko kompata blogistia ja sitten seurata keskustelua.

Jospa pääministerimme loisi työpaikkoja ensiksi kotimaahan ja sen jälkeen koulutusta. Meinaan vain, että tulisi halvemmaksi. Näitä hullun lehmän ekonomisteja on maamme pullollaan, Vasaraan tarttujia on harvassa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Samaa jäin ihmettelemään.Oppilasvaihtoa on ollut jo vuosikausia.
Suomesta menee opiskelijoita näihin maihin ja tänne tulee sieltä.Nyt on ongelmana se suomalaisten korkeakoulutettujen maassa pysyminen,tai tänne palaaminen.
Itse asiassa tämä kirjoitus ajaa samaa asiaa,jota kokoomuslaiset ajavat pientenkin koululaisten osalta jo nyt.Vanhemmat valitsevat koulunsa ns.paremmilta seuduilta,eli slummit kasaantuvat maahanmuuttajien ja pienituloisten asuinympäristöiksi,kun raha määrää koulujen tason asuinkeskuksien laitamilla.

Maksullista opiskelu on jo ammattikoulu ja lukiotasollakin jne.kirjojen ja muun materiaalien hinnat ovat pilvissä.Tässä kirjoituksessa on paljon täyttä potaskaa,suomeen ja suomesta,korkeakoulutasoista opiskelija vaihtoa on ollut siis kautta aikojen.Todellisuudessa jo nyt rikkaiden lapsille on omat yksityiskoulunsa.Niin suomessa kuin muuallakin.Rahalla saa niin suomalainen kuin muunmaalainenkin.Eli se kokoomuksen yksityistäminen ja kaupallistaminen on ollut totuutta jo aikoja sitten.Nythän kun suomeen on haluttu maksulliset yksityiset päiväkodit kunnallisten tilalle(on jo monessa kunnassa es.aarrearkku tai mikä lienee)sekä yksityistä opetusta tarjoavat kalliilla hinnalla,niin mitä ajaa takaa tämä kokoomuslaisen kirjoitus.

Muutama este oli aikanaan näiden koulutusten maksullistamiseen,eli eiköhän kokoomuslainen hallitus ole senkin jo poistanut,kuten suojan suomalaisten oikeudesta ensisijassa työpaikkaan maassaan.Onko silä tutkinnolla paljonkaan merkitystä,kun kelpaavat nämäkin koulutukset siellä markkinoilla,johon tähdätäänkin.Tässä kirjoituksessa on se virhekin vielä,että väitetään ulkomaalaisten tulevan suomeen ilmaiseksi opiskelemaan sankoin joukoin,ja häipyvän tutkinto taskussaan.Kuinka monesta eu maasta on mahdollista lähteä Malesiaan suorittamaan tutkinto.
YLIOPISTO

Universiti Putra Malaysia (UPM)

Valtio-omisteinen Universiti Putra Malaysia (UPM) on yksi Malesian johtavista tutkimusyliopistoista ja kansainvälisesti tunnustettu maailman 400 parhaan yliopiston joukkoon (QS World Ranking, sija 376). UPM on julkinen, vuonna 1931 perustettu yliopisto, mutta nykymuotonsa monialaisena oppilaitoksena se sai vuonna 1973. UPM:n 16 tiedekuntaa ja 32 000 opiskelijaa 60 eri maasta jakautuvat Serdangin pääkampukselle ja Bintulun sivukampukselle. UPM:lla on kuusi huomattavaa tutkimuskeskittymää ja se tekee kansainvälistä yhteistyötä merkittävien instituutioiden ja toimijoiden kanssa, mukaan lukien Itä-Suomen yliopisto.

http://www.asiaexchange.org/fi/vaihto-aasiassa/

Maksulliset tutkinnot tulivat Suomeen

Koulutusmarkkinoiden tulokkaat lupaavat maksullisia koulutusohjelmia ja jopa tutkintoja. Mukana on sekä kansainvälisiä että suomalaisia yrittäjiä.

Viime syksynä Helsingin koulutustarjonta sai uuden tulokkaan: Helsinki School of Business on oman ilmoituksensa mukaan yksityinen suomalainen kauppakorkeakoulu, jossa opiskelijat maksavat opinnoistaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valvoman yliopistojärjestelmän ulkopuolella toimivassa yliopistossa opiskeli ensimmäisenä vuonna 16 henkeä ja toisena vuonna 50. Tavoitteena on kandidaatin tutkinto kolmessa vuodessa. Lukuvuosi Helbusissa maksaa 3 226 euroa.

Helbus käyttää opettajina ulkomaisia luennoitsijoita, muun muassa Yhdysvalloista, Puolasta ja Malesiasta. Helbusin toimitusjohtaja Kari Jääskeläisen mukaan kaikki luennoitsijat ovat professoreita tai vähintään lehtoreita omissa yliopistoissaan. Helsingissä he käyvät opettamassa aina kurssin kerrallaan. Suomalaista opettajakuntaa Helbusilla ei ole.

http://www.acatiimi.fi/6_2013/06_13_03.php

https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelu...

Karri Kytömaa

Miten kukaan ei vaivaudu näkemään sitä yksinkertaista asiaa, että jo ulkomaalaisten opiskelijoiden eläminen ja oleminen tuottaa Suomeen paljon merkittävämmän tulokertymän kuin lukukausimaksut ikänä. Suomen paskasta koulutuksesta rahan vaatiminen ei johda mihinkään muuhun kuin opiskelijoiden kaikkoamiseen, mikä on Suomen taloudelle pelkkää miinusta. Tässä ei taas vaivauduta näkemään metsää puilta, kun sana "ilmainen" kuulostaa muka siltä, että se on heti Suomelta jotenkin pois.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuinka hyvin tunnet yliopistoissa annettavaa koulutusta? Tuo oman koulutuksemme halventaminen ja halveeraaminen on käsittämätöntä? Kun suomalaista koulutusta arvostetaan muualla, niin miksi omat suhtautuvat siihen tuolla tavalla? Missä arvostelijan arviointikyky?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Irja riippuu koulutuksesta ja siitä miten hyvin osaat sitä työelämään soveltaa.

Ennen kuin Sanna ehtii skipata vekka. No näillä Kokoomuksen ekonmisteilla ei kaikki ole kotona.

Talous pitää hoitaaa vaikka jengiä laitetaankin tuotannosta piiihallee.......

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Meillä on useita erittäin arvostettuja tutkintoja lähtien lasvatustieteen maistereista. Ja meidän korkeakoulujemme osaamista ei pidä vähätellä. Niissä tehdään erittäin hyvää ja laadukasta opetusta ja tutkimusta. Tutkimuksen puolella esimerkiksi lääketieteessä olemme erinomaisia. Samoin korkeakoulumme ovat nälkäisiä tulemaan vielä paremmiksi!

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo mutta onko niistä työntekijöiksi?

Ihan aidosti olen ollut parin Kokoomuksen ekonomin kanssa samassa työpaikassa. Ei vain synkkaa. Toinen jopa myönsi, että on väärässä toinen taas meni Nokialle....

Käyttäjän kaarlo1erjala2 kuva
Kaarlo Erjala

Kyllä koulutuksesta pitää voida periä maksu Sanna Lauslahden esittämllä tavalla.
Emmehän saa nykyisin vientituloja läheskään tarpeeksi. Maksullinen koulutus EU:n ulkopuolisille toisi edes vähän helpotusta vaikeuksiimme.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Hyödyllinen koulutus. Näitä pönntöaivoja on ihan riittävästi. Kirvesmies ja talousekonomi..... Siinä on jo hyvä yhdistelmä josta voi maksaa.

Koulutuksen taso on kääntäen verrannollinen hyötysuhteeseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikähän mahtaa olla oma koulutuksesi?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #49

Partisaani. Johan se sen tuolla ketjun alussa kertoi. ;-)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Jep. Vilahti ohi. Kiitti!

"Partisaani" = kommunistipuolueen taistelija.

Mnjaa....No, mikä ettei. Liekö tuo sitten pönttöaivoa vai kirvesmiestä lähempänä?

Mihin sijoittunee kääntäen verrannollisesti palkkarintamalla, taistelija kun on?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #61

Mitäpä tuohon. Enää en työllistä kuin itteni. Joskus aikoinaan ja ihan aidosti muitakin. Toki hyvässä yhteistyössä......

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Aletaanko periä lukukausimaksuja vai ei EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta. Kas siinäpä vasta kysymys.

Jouko Heynon mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät tuota merkittäviä lisäkustannuksia. Siispä heitä voimme ottaa Suomeen vaikka kuinka paljon esim. 126.000 olisi hyvä määrä ensi vuodeksi.

Ehkäpä kuitenkin leikki sikseen. Ulkomaalaiset opiskelijat aiheuttavat muitakin kustannuksia kuin istumista luennoilla tai osallistumalla hyvin halpoihin harjoitustöihin. Uskomatonta kyllä heidän täytyy asua jossakin. Heillä täytyy olla vaatteita ja heidän pitää syödä. Useat jopa hieman huvittelevat. Tuttavan tytär poikakavereineen muutti ylioppilasasuntoon, johon oli piintynyt hyvin epämiellyttävä makea haju eli marihuanaa oli polteltu. Tässä tapauksessa naapurit kertoivat, että edelliset asujat olivat ulkomaalaisia. Peruskorjauksen maksoivat veronmaksajat.

Veronmaksajat maksavat ulkomaisen opiskelijan kuluja aina niinkin pienissä kuin halpojen aterioiden tuissa. Ja onhan niitä muitakin useita.

Tietenkin ulkomaalaiset ilmaisopiskelijat työllistävät opettajia ym. henkilökuntaa. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa näytti siltä, että oppilaita ei tule riittävää määrää. Silloin järjestettiin opettajille matka Keniaan, jossa he valitsivat oppilaita Hämeenlinnaan. Hienoa, koska työllisyys säilyi ja veronmaksajat kiittävät(!).

Ilmainen koulutus on koko kansantalouden kannalta järjetöntä resurssien hukkakäyttöä. EU:n ulkopuolisille Suomen on asetettava opintomaksu ennemmin tai myöhemmin. Tällaista epätaloudellista toimintaa ei Suomi kestä.

Koulutusmaksu vähentää ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta onko tämä jotenkin vahinko. kaikkia emme pysty ilmaiseksi kouluttamaan, joten omat kansalaiset on asetettava etusijalle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ihan muutamaan vain puuttuakseni, ettei tule liian pitkää viestiä:

"Uskomatonta kyllä heidän täytyy asua jossakin. Heillä täytyy olla vaatteita ja heidän pitää syödä. Useat jopa hieman huvittelevat."

Jep. Käsittääkseni he maksavat tämän ihan itse. Voin olla väärässäkin.

"Peruskorjauksen maksoivat veronmaksajat."

???

"Veronmaksajat maksavat ulkomaisen opiskelijan kuluja aina niinkin pienissä kuin halpojen aterioiden tuissa."

Ja tämä on euroissa - niin, kuinka paljon vuodessa?

Reijo Tossavainen

Perussuomalaiset kannattavat EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden opintojen maksullisuutta. Mikäli he opintojen jälkeen jäävät Suomeen, niin lukukausimaksut pitäisi voida vähentää verotuksessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomesa on jo nyt noin 750 000 päivittäistyötöntä. Mitähän Persut ovat suunnitelleet, että nämä ulkomaiset opiskelijat jäisivät Suomeen tekemään?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On tosiaan tyhmää jaella kiinalaisille, venäläisille ja muille ETA-alueen ulkopuolisille ilmaista korkeakouluopetusta. On maamme köyhä ja siksi jää...

Opiskelijajärjestöt tietenkin vastustavat valvoessaan opiskelijoiden etuja ja pelätessään, että seuraava askel on lukukausimaksut suomalaisillekin. Samaan tapaan SAK ja kumppanit ajavat jäsentensä etuja maan edusta välittämättä.

Nyt on vain ryhdyttävä tekemään päätöksiä. Sitten kun maahan saadaan päätöksentekokykyinen hallitus. Kataisen ja Stubbin kauhukabinetit eivät siihen pystyneet.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Suomi ei pärjää kovin hyvin yliopistokoulutuksessa kansainvälisessä kilpailussa, mutta sitäkin paremmin peruskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Suuri mahdollisuus koulutusviennissä olisi ammatillisen koulutuksen vienti digitalisaatiota hyväksi käyttäen. Tässäpä yksi ehdotelma:
- Suomalainen peliteollisuus iskee osaamisvoimat yhteen ammatillisen koulutuksen kanssa.
- Mukaan otetaan ensi vuonna luultavasti enemmänkin yleistyvät virtuaalitodellisuuslasit (esim. Oculus Rift) ja aletaan luoda virtuaalisia ammattitaitojen opetusympäristöjä.
- Rakennetaan pilvessä toimivat koulutusalustat.
- Aletaan myydä lisenssejä koulutusalustalle ympäri maailman. Suomalaiset virtuaaliset ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt valtaavat alaa maailman ammatillisessa koulutuksessa.
--> Vahva koulutusalan vientituote rikastuttamaan Suomea.

Toimituksen poiminnat