*

Sanna Lauslahti Ajatuksia eduskunnasta ja ruohonjuuritasolta

Vaillinainen valtion tase

Kerran vuodessa eduskunnassa käsitellään valtion edellisen vuoden tulosta ja tasetta.  Tase on yksi tärkeimmistä laskelmista, joka kertoo, mikä on maamme taloudellinen tila.  Nykymuotoinen valtion tase ei anna riittäviä tietoja valtiokonsernin taloudellisesta tilasta vastuineen. Valtio ei hallitse taloudellista kokonaisasemaa, eikä kokonaisriskejä täysin tiedetä, saati hallita. 

Valtion tase ja tasehallinnan kehittäminen nousee vielä tärkeämmäksi johtuen toimintaympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten vuoksi. Ensinnäkin yhä suurempi osa valtiokonsernin omaisuuseristä on talousarvion ulkopuolissa yksiköissä. Siksi valtion taseen tulisi olla konsernitase.  Toiseksi valtion vastuut ovat kasvaneet merkittävästi Euroalueen rahoitusjärjestelyiden myötä. Jos vastuut realisoituvat, tulevat ne rahoitettavaksi valtion talousarviosta. Näiden vastuiden olisi oltava osana valtion tasetta eikä vain liitetietona. 

 

Valtion tasehallinta on noussut esille muutamissa yhteyksissä. Valtiovarain controller-toiminto on yhdessä valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston kanssa tehnyt selvityksiä valtion taloudenpidon läpinäkyvyyden parantamiseksi. 14.8.2009 selvityksessä on todettu, että valtion kokonaistason tasehallintaa ei ole tehty, eikä nykyinen liikekirjanpidon tase ole riittävä kokonaishallinnan kannalta. 

Vastaavasti Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti 12.3.2012 päivätyssä raportissaan huomiota valtion kasvaviin vastuisiin ja niiden raportoimiseen valtion tilinpäätöksessä.  Yksi ehdotuksista oli, että Valtion tilinpäätösraportoinnin kehittämistyön pohjana tulisi vastuiden ja riskien osalta käyttää kansainvälisiä IFRS- ja IPSAS –tilinpäätösstandardeja. Lisäksi Valtiovarainministeriön olisi hyvä harkita standardien mukaista prosessia, jossa vastuut kulkevat liitetiedoista taseeseen. Tämä edellyttäisi, että vastuiden kehitystä seurattaisiin keskitetysti, ja seurantavastuu olisi selkeästi määritelty. Vastaavan tyyppisiä ehdotuksia tuli myös valtiovarain controller-toiminnon ja valtiovarainministeriön selvityksissä. 

 

Valtion vastuiden raportoinnin kehittäminen VTV:n suositusten mukaisella tavalla palvelisi sekä päätöksentekijöiden, kansalaisten, julkisen sanan että rahoittajien tiedontarvetta.

Harkitsemisen arvoista olisi myös pyrkiä edistämään yhdenmukaista käytäntöä koko EU:n laajuisesti, mikä toisi aivan uudenlaisia välineitä arvioida eri jäsenmaiden taloudellista asemaa todenmukaisen tietoaineiston pohjalta. Näin talouspoliittisten päätösten tekemisen voisi olettaa tulevaisuudessa olevan nykyistä paremmin informoitua. Tällä olisi myös tulevia talouskriisejä ennalta ehkäisevää vaikutusta.                                                        

 

ps. jätin tänään kirjallisen kysymyksen: aikooko hallitus ryhtyä kehittämään valtion tilinpäätösraportointia kansainvälisten IFRS- ja IPSAS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi?

                                                                                                               

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Matti Jalagin

Paljonko ne vastuut tällä hetkellä ovat Euroalueen järjestelyssä?

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Annetut sitoumukset 11,2 mrd, joista käytetty yhteensä 6,3 mrd. Alla on linkki VM-selvitykseen, joka oli oheismateriaalina välikysymyksessä.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Käyttäjän sa1na kuva
Sanna Lauslahti

Niin tähän vielä päälle tulee Suomen Pankin vastuut. Hurri käsittelli asiaa viime kirjoituksessaan.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/05/02/s...

ja huomenna meillä on käsillä EVM, johon Suomi maksaa käteistä rahaa.Tuon rahan Suomi lainaa, koska valtiomme on jo nyt alijäämäinen tänä vuonna 7 mrd. Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Tästä 1,43792 miljardia euroa on maksettua osakepääomaa ja 11,14388 miljardia euroa vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa. Eli tuo lisäpääoma pitää maksaa, jos esimerkiksi EVM menisi maksukyvyttömäksi.

EVM etu verrattuna keskuspankkirahoitukseen on se, että siinä ainakin jollain tavalla meillä on vaikutusmahdollisuuksia rahoituspäätöksiin. Ja verrattaessa EVM ja ERVV keskenään, niin EVM:n kautta annetuilla lainoilla on ensisijaisuus muihin velkojiin nähden, kun taas ERVV:ssä ei.

Matti Jalagin

Kiitos vastauksesta.

Lukemalla tuon Hurrin tekstin ymmärtää paremmin vallitsevan konsensuksen suhteessa Euron pystyssä pitämiseen vaikka pakolla, sillä Suomen Pankin "varat" ovat liikepankkien sinne tekemiä talletuksia ja voittovarat, joilla mahdollisia tappioita katetaan, ovat vastuisiin nähden mitättömät.

Jos koko tämän hetkinen SP:n riski laukeaa, vaatii tuo 77 miljardin euron takaisinsaanti SP:n oletetuista voittovaroista n. 400 vuoden rupeaman.

Kauhun tasapaino on lievä ilmaus kuvaamaan tilannetta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ai miten meillä on vaikutusmahdollisuuksia EVM:n toimintaan? Siitähän tulee vielä enemmän kaiken yläpuolella oleva laitos kuin EKP..

Malttaisitko lukaista yhtäkkiä ja kertoa mikä kohta ei pidä paikkaansa

http://riikkasoyring.nettisivu.org/ajatukset/artik...

Vesa Väyrynen

Suomen seuraavat tilinpäätökset tekee joku muu taho, olisiko sinulla tödennäköistä ehdokasta? ERVV;n vastuut eivät nouse, JOS ei tule uusia ohjelmia. ERV;n vastuut eivät kasva, JOS osakepääomaa ei koroteta. (lähde valtionvarainministeriön lausunto Taloussanomille)

Väitätkö, ettei piikki ole auki?

Toimituksen poiminnat